Spiro Malas

Spiro Samuel Malas (28. tammikuuta 1933 Baltimore – 23. kesäkuuta 2019 Manhattan, New York) oli yhdysvaltalainen oopperalaulaja, joka oli äänialaltaan basso.^[1]

Malas syntyi Kreikasta muuttaneille vanhemmille, Lillian ja Samuel Malasille. Hän opiskeli Towson State Collegessa ja Peabody Institutessa. Vuonna 1960 Malas voitti Metropolitan-oopperan National Council Auditions -kilpailun. Samana vuonna hän teki ensimmäisen esiintymisensä New Yorkin kaupunginoopperassa. Laulaessaan Santa Fen oopperassa Malas tapasi myöhemmin pedagogiksi suuntautuneen mezzosopraano Marlena Kleinmanin; pariskunta meni naimisiin vuonna 1963. Malas esiintyi vuonna 1964 Boston Opera Groupin tuotannossa Vincenzo Bellinin Puritaaneista Richard Bonyngen johdolla. Tästä tuotannosta alkoi Malasin yhteistyö Joan Sutherlandin kanssa. Tämän yhteistyön merkeissä Malas suuntasi vuonna 1965 Australiaan kiertueelle, jolla oli mukana myös Luciano Pavarotti. Klassikkojen asemaan nousivat Malasin ja Sutherlandin yhteiset äänitykset Gaetano Donizettin Lemmenjuomasta ja Rykmentin tyttärestä sekä Gioacchino Rossinin Semiramidesta.^[1]

Vuonna 1983 Malas teki Metropolitan-oopperan-debyyttinsä. Hän esiintyi Rykmentin tyttäressä Sulpicen roolissa Sutherlandin vastaesiintyjänä Bonyngen toimiessa kapellimestarina. Kaikkiaan Malas osallistui yli 150 esitykseen Metropolitan-oopperassa. Hän saavutti menestystä myös musikaalissa; hän tulkitsi Tony Espositon roolin Frank Loesserin teoksen The Most Happy Fella (1956) uudessa Broadway-tuotannossa vuonna 1992. Esityksiä pidettiin yli kaksisataa. Malas teki esiintymisiä myös televisiosarjoissa, joihin kuuluivat Kova laki, Sinkkuelämää ja Kovaa peliä Bostonissa. Hän opetti Manhattan School of Musicissa ja Curtis Institute of Musicissa.^[1]

Malas kuoli 86-vuotiaana kotonaan Manhattanilla. Hänellä oli kaksi lasta: pojat Nicol ja Alexis.^[1]

Lähteet muokkaa