Soutaja (sammakko)

sammakkolaji

Soutaja[3] (Boana crepitans) on lehtisammakkolaji, jota tavataan Brasiliassa. Pohjoisempana elävät sammakot, joita aiemmin pidettiin samana lajina, on erotettu lajeiksi Boana xerophylla ja Boana platanera.

Soutaja
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko: Sammakot ja konnat Anura
Heimo: Lehtisammakot Hylidae
Alaheimo: Hylinae
Suku: Boana
Laji: crepitans
Kaksiosainen nimi

Boana crepitans
(Wied-Neuwied, 1824)[2]

Synonyymit
  • Hyla crepitans Wied-Neuwied, 1824
  • Hypsiboas crepitans (Wied-Neuwied, 1824)
Soutajan levinneisyys
Soutajan levinneisyys
Katso myös

  Soutaja (sammakko) Wikispeciesissä
  Soutaja (sammakko) Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Soutaja on keskikokoinen laji. Koiraiden pituus kuonosta peräaukkoon voi olla 63 millimetriä ja naaraiden 75 millimetriä.[4] Selkäpuolen väritys vaihtelee harmaan ja kermanvärisen sävyistä tummanruskeaan.[5] Joskus selässä on tummanruskea X:n muotoinen kuvio.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa

Soutajaa tavataan vain Brasiliassa.[2] Sitä elää useilla kasvillisuusalueilla: rannikkosademetsissä (Mata Atlântica), cerrado-savannialueella ja caatinga-alueella.[4][6] Sitä tavataan myös laidunmailla ja ihmisen muokkaamilla alueilla.[7] Soutaja elää alle 1 700 metrin korkeuksissa.[4] Lähisukuinen Boana lundii on soutajan kanssa sympatrinen laji, mutta soutaja suosii avoimempia alueita ja Boana lundii metsäisempiä alueita.[7]

Aiemmin katsottiin, että soutajaa tavataan myös Brasilian pohjoisosissa, Kolumbiassa, Ranskan Guayanassa, Guyanassa, Panamassa, Surinamessa, Trinidad-Tobagossa ja Venezuelassa.[1][5] Nykyään nämä pohjoisessa elävät sammakot luokitellaan kuitenkin lajeihin Boana xerophylla ja Boana platanera.[5]

Elintavat muokkaa

Soutaja on yöeläin, jota tavataan pensaissa ja muussa kasvillisuudessa lätäköiden, lampien ja soiden reunoilla.[4][7] Se lisääntyy sekä sadekauden että kuivakauden aikana.[4] Koiraat kutsuvat naaraita huutamalla rytmillisesti.[3][8] Huuto muistuttaa soutamisesta syntyvää ääntä.[3] Koiras on huutaessaan yleensä joko korkealla kasvillisuudessa tai osittain veden alla.[8]

Soutaja munii pieniin lampiin, joissa munat kuoriutuvat ja alkavat kehittyä nuijapäinä. Kun sateet nostavat veden pintaa, nuijapäät kulkeutuvat viereisiin vesimuodostumiin, joissa ne kehittyvät valmiiksi.[4][9] Nuijapäät ovat vaaleanruskeita pohjaeläimiä.[4]

Luokittelu muokkaa

Soutaja kuvattiin alun perin nimellä Hyla crepitans.[2] 2000-luvulla se on siirretty Hypsiboas-sukuun, jonka nimi on nykyään Boana.[2][10] Aiemmin soutajan kanssa samaan lajiin luokitellut Boana xerophylla ja Boana platanera on erotettu omiksi lajeikseen 2010-luvulla.[5]

Lähteet muokkaa

  1. a b La Marca, Enrique et al.: Boana crepitans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  2. a b c d Frost, Darrel R.: Boana crepitans (Wied-Neuwied, 1824) Amphibian Species of the World: an Online Reference. Version 6.1. 2021. New York, USA: American Museum of Natural History. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  3. a b c Smolik, Hans-Wilhelm: Eläintieto 4. Matelijat, sammakkoeläimet, kalat, s. 85. Suomentanut Pöyhönen, Otto. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-00952-4.
  4. a b c d e f g h Eterovick, Paula Cabral & de Souza, Adriano Marques & Sazima, Ivan: Anfíbios anuros da Serra do Cipó, Minas Gerais, Brasil, s. 96. Belo Horizonte: Bios Consultoria e Réplicas, 2020. ISBN 978-65-00-11353-2. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 19.7.2022). (portugaliksi, englanniksi)
  5. a b c d Escalona, Moisés et al.: Integrative taxonomy reveals a new but common Neotropical treefrog, hidden under the name Boana xerophylla. Zootaxa, 8.6.2021, 4981. vsk, nro 3, s. 401–448. Magnolia Press. doi:10.11646/zootaxa.4981.3.1. ISSN 1175-5334. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  6. Escalona, Moisés D. et al.: Contrasting genetic, acoustic, and morphological differentiation in two closely related gladiator frogs (Hylidae: Boana) across a common Neotropical landscape. Zootaxa, 24.5.2019, 4609. vsk, nro 3, s. 519–547. Magnolia Press. doi:10.11646/zootaxa.4609.3.8. ISSN 1175-5334. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  7. a b c Vaz-Silva, Wilian et al.: Guia de identificação das espécies de anfíbios (Anura e Gymnophiona) do estado de Goiás e do Distrito Federal, Brasil Central, s. 44–45. Sociedade Brasileira de Zoologia: Curitiba, 2020. doi:10.7476/9786587590011. ISBN 978-65-87590-01-1. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 19.7.2022). (portugaliksi)
  8. a b Röhr, David L. & Juncá, Flora A.: Micro-Habitat Influence on the Advertisement Call Structure and Sound Propagation Efficiency of Hypsiboas crepitans (Anura: Hylidae). Journal of Herpetology, 13.12.2013, 47. vsk, nro 4, s. 549–554. doi:10.1670/10-210. (englanniksi)
  9. Dubeux, Marcos Jorge Matias et al.: Síntese histórica e avanços no conhecimento de girinos (Amphibia: Anura) no estado de Alagoas, Nordeste do Brasil. Revista Nordestina de Zoologia, 2019, 12. vsk, nro 1, s. 18–52. ISSN 1808-7663. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 19.7.2022. (portugaliksi)
  10. Frost, Darrel R.: Boana Gray, 1825 Amphibian Species of the World: an Online Reference. Version 6.1. 2021. New York, USA: American Museum of Natural History. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)