Sortavalan luterilainen kirkko

Sortavalan luterilainen kirkko (1801-1940) oli Sortavalan maaseurakunnan ja kaupunkiseurakunnan yhteinen kirkko Kisamäellä Sortavalassa Luovutetussa Karjalassa. Kaupunkiseurakunta tosin suunnitteli ennen talvisotaa oman kirkon rakentamista.

Sortavalan luterilainen kirkko 1930-luvulla.

Sortavalan luterilainen kirkko vuonna 1927.

Rakentaminen

Sortavalan viimeiseksi jäänyttä luterilaista kirkkoa oli alettu suunnitella jo 1777. Aluksi suunniteltiin kivikirkon rakentamista, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin puukirkon rakentamiseen. Sortavalan kirkko rakennettiin vuosina 1799-1801 savitaipalelaisen kirkonrakentajan Juhana Salosen ja tämän pojan Matti Salosen johdolla. Kirkko otettiin käyttöön 1801, mutta sen viimeistely jatkui aina vuoteen 1845 asti, jolloin kirkko vihittiin virallisesti käyttöön.

Kirkon alkuperäinen asu

Sortavalan kirkko oli alkuperäiseltä muodoltaan kahtamoinen eli kaksoisristikirkko. Ristivarsia levittämällä oli kirkkosalista saatu neliömäinen. Ristivarsien katot oli aumattu ja niiden päissä oli matalat eteiset. Kirkon pyramidikaton päällä ristikeskuksessa oli lanterniini (lyhty). Kirkon ikkunat olivat kahdessa rivissä päälletysten. Samantyyppiset kirkot Salonen oli rakentanut Valkealaan (1796-1798) ja Uudellekirkolle (1800). Kirkon vieressä oli vanha 1750-luvulla rakennettu kellotorni, joka korvattiin vuonna 1811 uudella kolminivelisellä kellotornilla, jonka alaosa oli kahdeksankulmainen.

Ulkoasun muutos

Sortavalan kirkko koki muodonmuutoksen vuosina 1893-1894 tehtyjen korjaustöiden myötä, jotka tehtiin arkkitehti Ivar Aminoffin suunnitelmien mukaisesti. Suurin muutos oli vanhan kellotornin purkaminen ja uuden kellotornin rakentaminen suoraan yhden ristivarren päälle. Ristikeskuksessa ollut lanterniini korvattiin lähes kellotornin korkuisella pikkutornilla. Kirkon kahdessa rivissä olleet ikkunat yhdistettiin isommiksi, ulkolaudoitus uusittiin koristeellisen uusgoottilaiseksi, eteisten aumakatot muutettiin satulakatoiksi, pääsisäänkäyntiä korotettiin ja aiemmin tumma kirkko maalattiin vaaleaksi. Näiden muutostöiden myötä kirkon ulkoasu muuttui täysin. Muutostyöt olivatkin monien asiantuntijoiden mielestä väkivaltaisia ja epäonnistuneita.

Irtaimisto ja sisustus

Sisäkuva kirkosta vuodelta 1927

Sortavalan kirkon alttaritaulu kuvasi Kristuksen kirkastumista ja sen oli maalannut Bernd Godenhjelm. Ensimmäiset urut kirkkoon hankittiin vuonna 1871, mutta ne korvattiin uusilla muutostöiden yhteydessä vuonna 1894. Kellotornissa oli kolme kelloa: yksi teräksinen ja kaksi vaskista. Kirkossa oli noin 2000 istumapaikkaa.

Pakokauhu joulukirkossa 1843

Pääartikkeli: Suomen joulukirkkojen pakokauhut

Kirkossa sattui vuonna 1843 54 ihmisen hengen vaatinut onnettomuus. Joulukirkossa väki joutui paniikkiin, kun kirkossa syttyi tulipalo.

Kirkon tuhoutuminen

Sortavalan luterilainen kirkko tulessa neuvostokoneiden pommituksen jäljiltä 2. helmikuuta 1940.

Sortavalan kirkko syttyi palamaan talvisodan ilmapommituksissa 2. helmikuuta 1940 ja tuhoutui kokonaan. Myös kirkon alttaritaulu ja paljon muuta esineistöä tuhoutui kirkon mukana. Tuhosta huolimatta osa esineistöstä kuitenkin onnistuttiin pelastamaan. Maaseurakunnan ehtoollisvälineet oli siirretty kappalaisen pappilan pihalle lumihankeen. Ne on sittemmin lahjoitettu Jyväskylän maaseurakunnan käyttöön. Myös kaupunkiseurakunnan irtaimistoa pelastui jonkin verran. Ne on lahjoitettu Pieksämäen ja Rautalammin seurakunnille sekä Diakonissalaitokselle.

Uutta kirkkoa suunnitellaan

Jatkosodassa Sortavala vallattiin takaisin. Kirkon puuttuessa pidettiin maaseurakunnan jumalanpalvelukset Sortavalan Evankelisen Yhdistyksen talossa ja kaupunkiseurakunnan puolestaan NNKY:n Hospitzissa.

Sortavalan kaupunkiseurakunta oli aloittanut uuden kirkon suunnittelun jo 1920-luvulla, ja suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Erik Bryggman vuonna 1929 valmistuneella suunnitelmallaan. Uusi 900 hengen kirkko olisi tullut Kymölänpuiston ja Vakkolahden väliin. Rakennuksessa olisi ollut myös kaksi seurakuntasalia. Rakentamista ei ehditty kuitenkaan aloittaa ennen uutta rauhansopimusta, jonka mukaan Sortavala oli taas luovutettava Neuvostoliitolle.

Aikaisemmat kirkot

Sortavalassa oli ennen viimeiseksi jääneen kirkon rakentamista ollut kolme luterilaista kirkkoa. Sortavalan ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin kaupungin ulkopuolelle Helylään vuonna 1641, mutta se tuhoutui jo vuonna 1657 "ruptuurisodan" aikana. Uusi kirkko rakennettiin kaupungin itäpuolelle vuosina 1667-1674. Tämä kirkko kärsi pahoja vaurioita Isonvihan aikana, mutta pystyi palvelemaan siihen asti kunnes uusi kirkko rakennettiin vuosina 1739-1740. Tämän kirkon elinkaari ei ollut kovin pitkä, sillä sen kunto alkoi huonontua nopeasti. Syynä tähän olivat joko rakennuspaikka tai rakennusmateriaali.

Lähteet

• Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
• Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sortavalan luterilainen kirkko Wikimedia Commonsissa

• Karjalan luterilaiset seurakunnat