Songdalen on entinen Norjan kunta Länsi-Agderin läänissä, kahdeksan kilometriä Kristiansandista länteen. Kunnan asutuskeskuksia olivat muun muassa keskustaajama Nodeland, jossa on Kristiansandin-Stavangerin radan rautatieseisake, Brennåsen, Finsland, Hortemo, Nodelandsheia, Rosseland ja Volleberg. Kunnan rajanaapureita olivat Søgne etelässä, Marnardal lännessä ja pohjoisessa sekä Vennesla ja Kristiansand idässä. Tammikuussa 2013 tehdyn väestönlaskennan mukaan Songdalenin kunnassa oli 6 285 asukasta.[2]

Songdalen kommune
Vaakunavaakuna
sijainti
www.songdalen.no
Sijainti 58°11′19″N, 7°48′6″E
Lääni Länsi-Agderin lääni
Perustamisvuosi 1964
Kuntaliitokset Greipstad, Finsland osa Øvrebøstä (1964)
Kristiansand (2020)
Pinta-ala 215,9 km²
Väkiluku 6 285 (1.1.2013)
– väestötiheys 27,5[1] as/km²

Kunnan läpi kulki valtatie E39 Kristiansandista Stavangeriin. Songdal-joki (norj. Songdalselva l. Sygna l. Søgneelva) sai alkunsa Songdalenista.

Vuonna 2020 Songdalen liitettiin Kristiansandin kaupunkiin.[3]

Historia muokkaa

 
Greipstadin kirkko Songdalenissa

Kunta perustettiin vuonna 1964 aiempien Greipstadin kunnan, Finslandin kunnan ja osan Øvrebøn kunnasta yhdistyessä. Greipstad-nimen tiedetään olleen käytössä vuonna 1344, ja alueelta tunnetaan 34 maatilaa jo keskiajalta. Greipstad oli erkaantunut Søgnen kunnasta vuonna 1913.

Elinkeinoelämä muokkaa

 
Nodelandin rautatieseisake ja asemarakennus

E39:n varrella Mjåvannin teollisuusalueella sijaitsee valtakunnallisesti tunnettu perunalastutehdas Sørlandschips[4] sekä Norjan suurin internet-huutokauppa, Netthandelen[5],[6]. Tärkein teollinen työllistäjä on öljynporauksessa käytettäviä venttiilejä valmistava Oceaneering Rotator AS 115 työpaikallaan (2007)[7]. Myös maataloudella on merkittävä asema. Kristiansandin kaupungin läheisyys tuo Songdaleniin väestönkasvua.

Urheilu, yhdistystoiminta, koulutus muokkaa

Norjalainen entinen uimahyppääjä ja Norjan mestari, suomalaistaustainen Timo Klami, on kotoisin Songdalenista[8]. Songdalenissa toimii 4 peruskoulua, kristillinen Oasen-yksityiskoulu[9], kulttuurikoulu, lukuisia urheiluseuroja sekä muita yleishyödyllisiä yhdistyksiä.

Luonto muokkaa

Rannikon läheisyys tuntuu Songdalenin eteläosassa meri-ilmastona, mutta pohjoisosissa on jo vaikutteita sisämaasta. Eteläosassa on lehti- ja sekametsää, kun taas pohjoisosan metsiä hallitsevat mänty ja kuusi. Jänikset, majavat, metsäkauriit ja hirvet ovat yleisiä, ja Finslandin lähistöllä kunnan pohjoisosassa on hirvitiheyden sanottu olevan maailman kärkeä.[10]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa