Sollefteån kunta

Kunta Västernorrlandin läänissä, Ruotsissa

Sollefteån kunta (ruots. Sollefteå kommun) on Västernorrlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Ångermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Sollefteå.[3]

Sollefteån kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västernorrlandin lääni
Maakunta Ångermanland
Keskustaajama Sollefteå
Kuntakoodi 2284
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 5 396,48 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 18 814
 – Väestötiheys 3,5 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 5 396,48 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 18 814 henkeä (31.12.2021).[2]

Sollefteån taajama on kauppa- ja teollisuuskeskus sekä liikenteen solmukohta. Kunnan nähtävyyksiä ovat Junselen eläinpuisto ja Halstabackenin talviurheilukeskus.

Vuonna 2007 kunnassa oli 77,32 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Nykyisen kunnan alue koostuu 14 entisestä pitäjästä, jotka vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan korvattiin maalaiskunnilla. Vuonna 1902 osa Sollefteån maalaiskunnasta erotettiin Sollefteån kauppalaksi, ja samalla vuonna 1885 perustettu Sollefteån taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Kauppala muutettiin Sollefteån kaupungiksi vuonna 1917. Vuonna 1945 loppuosa maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seitsemän "suurkuntaa":

  • Boteå (Boteå, Styrnäs, Sånga ja Överlännäs)
  • Helgum (ei muutosta)
  • Junsele (ei muutosta)
  • Långsele (Graninge ja Långsele)
  • Ramsele (Edsele ja Ramsele)
  • Resele (Ed ja Resele)
  • Ådals-Lidens (ei muutosta)

Lisäksi Multrån maalaiskunta liitettiin Sollefteån kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin Sollefteån kunta yhdistämällä kaupunki sekä Helgumin, Långselen, Junselen, Reselen ja Ådals-Lidenin maalaiskunnat. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Boteån ja Ramselen kunnat liitettiin vielä siihen (paitsi Styrnäsin alue, joka liittyi Kramforsin kuntaan).

Vaakuna muokkaa

Nykyinen vaakuna on entisen Sollefteån kaupungin vaakuna. Myös maalaiskunnilla oli omia vaakunoita.

Väestönkehitys muokkaa

Sollefteån kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
37 976
1955
  
38 686
1960
  
34 592
1965
  
30 677
1970
  
27 495
1975
  
26 210
1980
  
26 053
1985
  
25 401
1990
  
24 840
1995
  
23 936
2000
  
21 978
2005
  
20 976
2010
  
20 255
2015
  
19 783
2020
  
18 872
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 133 10,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 311 1,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 822 4,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 16 517 83,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 243 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 255 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 164 518 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 17,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 55,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 26,4 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,3 6,2
  jalostus 14,7 16,4
  palvelut 78,5 76,0
  tuntematon 1,5 1,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 8 268 8 637
  työpaikkaomavaraisuus 95,7

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 62,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 529 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Sollefteå 8 562
2 Långsele 1 584
3 Ramsele 968
4 Junsele 895
5 Näsåker 513
6 Österforse 204

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Sollefteån kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 5 6 6 6 5 6 5 6 4 7 7 5 2 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 17 17 14 12 10 9 7 6 5 5 6 4 4 9 {{{c2022}}}
  Liberaalit 1 1 1 0 3 3 2 1 1 3 2 2 1 0 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 2 1 2 3 1 4 5 2 1 0 0 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 2 4 2 3 2 2 2 2 1 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 34 35 36 37 36 34 27 31 25 21 22 21 21 16 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 4 3 4 4 3 4 3 4 8 5 4 3 3 6 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 4 8 9 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 61 61 61 61 61 61 51 51 51 45 45 45 45 45 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Sollefteån kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Sollefteå
  • Multrå-Sånga
  • Graninge
  • Långsele
  • Ed
  • Resele
  • Helgum
  • Ådals-Liden
  • Junsele
  • Boteå
  • Överlännäs
  • Ramsele-Edsele

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Boteå
  • Boteå utom Gålsjö (ei ollut seurakunta)
  • Ed
  • Edsele
  • Graninge
  • Gålsjö
  • Helgum
  • Junsele
  • Långsele
  • Multrå
  • Norrlands trängkår* (Norrlands trängbataljon)
  • Ramsele
  • Resele
  • Sollefteå
  • Sånga
  • Ådals-Liden (Liden)
  • Överlännäs (Lännäs)

Kirkot muokkaa

Historia muokkaa

Alueelta on löydetty Nämforsenin kalliopiirrokset, jotka on ajoitettu vuodelle n. 5000-1000 eaa. Lisäksi seudulta on löytynyt kivikautinen kylä. Uudempaa historiaa edustaa rautaruukkimiljöö 1700-luvulta.

Lähteet muokkaa

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.6.2022. (ruotsiksi)
  3. Sollefteå Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.6.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sollefteån kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sollefteå kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.