Sol Invictus
Sol Invictus (suom. voittamaton aurinko) oli alkujaan syyrialaisperäinen sol-jumala, josta keisari Aurelianus teki Rooman valtionuskonnon vuonna 274.
Sol Invictus oli jo 100-luvulta lähtien ollut sol-kultin kohteena. Keisari Elagabalus yritti tehdä siitä Rooman pääuskonnon (noin vuosina 219–222), mutta aate ei saanut kannatusta. Vasta 270-luvulla ilmapiiri oli suopeampi vieraille jumalille, ja kun Aurelianus kukisti Roomasta irtautuneen Palmyran valtakunnan vuonna 273, hän ajatteli voittonsa olevan Sol Invictus -jumalan ansiota. Hän rakennutti suuren temppelin Roomaan Sol Invictukselle ja teki jumalasta Rooman pääuskonnon. Sol Invictuksen syntymäpäivää vietettiin 25. joulukuuta,[1]ja sen jälkeen kun kristinuskosta tuli Rooman pääuskonto, tuli samasta päivästä myös kristittyjen joulupäivä. Ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri ja hänen isänsä Constantius suosivat kummatkin Sol Invictusta. Constantius oli suvaitsevainen kristittyjä kohtaan, ehkä siksi että Sol Invictuksen kultilla ja kristinuskolla oli monia yhtäläisyyksiä. Vaikka Konstantinus kääntyikin kristinuskoon Mulviuksen sillan taistelun jälkeen, ei hän kuitenkaan hylännyt Sol Invictusta.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Festival for Sol Invictus (Arkistoitu – Internet Archive) Biblioteca Arcana
- ↑ Warren T. Treadgold: A History of the Byzantine State and Society, s. 31–33. Stanford University Press, 1997. ISBN 9780804726306. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.2.2009).
