Skylab
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Skylab oli yhdysvaltalainen avaruusasema. Asema oli kiertoradalla 1973–1979, mutta miehitettynä vain kolmeen otteeseen vuosina 1973–1974.
| Skylab | |
|---|---|
 Skylab-asema kuvattuna viimeisen asemalle suuntautuneen lennon irtaannuttua. |
|
| COSPAR ID | 1973-027A |
| Tilastotietoja[1][2] | |
| Laukaisu | 14. toukokuuta 1973 |
| Paluu | 11. heinäkuuta 1979 |
| Miehistö | 3 |
| Massa | 90 607 kg |
| Inklinaatio | 50° |
| Eksentrisyys | 0,00059 |
Skylab-asema oli itse asiassa Saturn IB -kantoraketin toinen vaihe, joka oli ”kalustettu” uudelleen avaruusasemaksi. Asema ja koko Skylab-ohjelma hyödynsivät Apollo-ohjelmasta ylijäänyttä kalustoa. Kun kolme ylijäänyttä valmista Apollo-moduulia oli käytetty, asema jäi avaruuteen odottamaan jatkotoimenpiteitä.
Historia muokkaa
Skylab laukaistiin 14. toukokuuta 1973.[1] Rakettina käytettiin Saturn V -kantoraketin muokattua versiota Saturn INT-21 (SL-1).
Skylab oli epäonninen. Laukaisun yhteydessä se menetti osan säteily- ja mikrometeorisuojistaan ja toisen pääaurinkopaneelinsa. Ensimmäisen miehistön tehtäväksi muodostuikin aseman korjaaminen edes jonkinlaiseen käyttökuntoon.
Asema oli miehitettynä kolmesti:
- Tehtävä SL-2 alkoi 25. toukokuuta 1973 ja kesti 28 päivää.
- Tehtävä SL-3 alkoi 28. heinäkuuta 1973 ja kesti 59 päivää.
- Tehtävä SL-4 alkoi 16. marraskuuta 1973 ja päättyi 8. helmikuuta 1974, 84 päivää laukaisun jälkeen.
Vaikka astronauttien raporttien mukaan asema oli lähes hajoamistilassa, sen kiertorataa oli tarkoitus vielä korottaa avaruussukkulan avulla vuonna 1979. Sukkulaohjelma kuitenkin viivästyi, ja kun samaan aikaan Auringon lisääntyneen aktiivisuuden vuoksi tihentyneet ilmakehän ylimmät osat hidastivat Skylabia ennakoitua enemmän, se putosi lopulta hallitsemattomasti ilmakehään 11. heinäkuuta 1979, ja sen palasia putosi muun muassa Australiaan, asumattomille alueille. Neuvostoliitto kritisoi tätä – sen avaruusasemat olivat aina palaneet ilmakehässä hallitusti asumattomien alueiden päällä.
Video
|
Muuta muokkaa
Skylab-asemia rakennettiin kaksi kappaletta. Skylab 2 -asemaa ei koskaan kuitenkaan lähetetty avaruuteen. Käyttämätön asema on nykyään museoituna Yhdysvaltain Smithsonianin kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa, Washington D.C.:ssä.
Odottamattomien ongelmien varalle NASA rakensi Skylab Rescue -kapselin, jolla kaksi astronauttia hakisi pois asemalta kolmen hengen miehistön, jos CSM:llä ei voitaisi palata maahan.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Skylab Nasa. Arkistoitu 30.1.2017. Viitattu 15.5.2018.
- ↑ Skylab NASA. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 9.6.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skylab Wikimedia Commonsissa
| Nykyiset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Entiset | |||||
| Suunnitteilla |
|