Sitriniini
kemiallinen yhdiste
Sitriniini eristettiin ensimmäisenä Penicillium citrinum-homesienestä. Tämän jälkeen se tunnistettiin Aspergillus ja Monascus -suvuista. Sitriniini on toiminut nefrotoksiinina eli munuaismyrkkynä kaikissa testatuissa eläinlajeissa, joskin sen akuutti toksisuus vaihtelee lajista toiseen. Sitriniini voi toimia yhteisvaikutuksessa okratoksiini A:n kanssa. Sitriniiniä on löydetty monista elintarvikkeista, kuten vehnästä, ohrasta, rukiista, maissista, kaurasta ja riisistä. Sitriniiniä tiedetään löytyvän elintarvikkeista säännöllisesti, mutta aineen merkitys ihmisen terveydelle on vielä tuntematon.[1]
| Sitriniini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 6-hydroksi-3,4,5-trimetyyli-8-okso-3,4-dihydroisokromeeni-7-karboksyylihappo |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Moolimassa | 250,25 g/mol |
| Sulamispiste | 175 |
| Kiehumispiste | 410 |
| Tiheys | 1,37 g/cm3 |
Lähteet muokkaa
- ↑ J. W. Bennett & al.: Mycotoxins 2003. CLINICAL MICROBIOLOGY REVIEWS. Viitattu 18.8.2012.
Aiheesta muualla muokkaa
- PubChem: Citrinin (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Citrinin (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Citrinin (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Citrinin (englanniksi)