Singaporen armenialaiset
Singaporen armenialaiset ovat Singaporessa asuvia etnisiä armenialaisia. Kauppiaina saapuneet armenialaiset muodostivat pienen, mutta varakkaan vähemmistön brittiläisessä Singaporen siirtokunnassa. Monet heistä tosin muuttivat ulkomaille toisen maailmansodan jälkeen. Nykyisin armenialaisia on Singaporessa joidenkin arvoiden mukaan 80–100.
| Singaporen armenialaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 80–100 | |||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | armenia, englanti | |||
| Uskonnot | kristinusko | |||
Historia muokkaa
Armenialaisia oli muuttanut Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan 1600-luvun lopulta lähtien etenkin safavidien Persian alueelta. Kun Stamford Raffles perusti Singaporen brittiläisen siirtokunnan vuonna 1819 paikalle saapui armenialaisia Malakkasta, Penangista, Jaavalta, Chennaista ja Kalkuttasta. Armenialaiset olivat ammatiltaan useimmiten kauppiaita ja he toivat usein mukanaan myös perheensä.[1] Armenialaisista tuli pieni, mutta varakas vähemmistö.[2] 1830- ja 1840-luvuille tultaessa heillä oli jo huomattavia omistuksia Singaporessa. Vuonna 1836 perustettiin Pyhän Gregorios Valontuojan armenialainen kirkko.[1] Kirkko on vanhin edelleen olemassa oleva kirkko Singaporessa. Kirkkoa perustettaessa Singaporessa asui vain 12 armenialaista perhettä.[3]
1880-luvulle tultaessa monet armenialaiset olivat siirtyneet kauppiaista muihin ammatteihin. Osmanien valtakunnassa tapahtuneen armenialaisten kansanmurhan yhteydessä Singaporen armenialaiset perustivat Armenian Relief Fund -rahaston, joka keräsi 8 000 dollaria. Vuonna 1931 armenialaisia oli 81, mikä oli korkein kirjattu armenialaisten lukumäärä Singaporessa. 1930-luvun lama iski armenialaisiin yrityksiin ja toisen maailmansodan aikana japanilaiset miehittivät Singaporen ja armenialaisia internoitiin. Sodan jälkeen monet siirtyivät Isoon-Britanniaan tai Australiaan. Vuonna 1947 armenialaisia oli jäljellä jo niin vähän, että heitä ei väestönlaskennassa laskettu erikseen lainkaan.[1] Nykyisin kaikki Singaporen alkuperäiset armenialaisperheet ovat muuttaneet ulkomaille, joskin maassa asuu joitakin muualta maahan muuttaneita armenialaisia.[3] Erään arvion mukaan Singaporessa asuu nykyisin noin 80–100 armenialaista. Armenialainen kirkko avattiin uudestaan sulkemisen jälkeen vuonna 1996.[4]
Tunnettuja armenialaisia muokkaa
Catchick Moses[1] oli mukana perustamassa singaporelaista englanninkielistä ja edelleen julkaistavaa lehteä The Straits Times vuonna 1845.[5] Agnes Joaquim tunnetaan Singaporen kansalliskukka Papilionanthe Miss Joaquim-lajikkeen jalostajana. Sarkies-suvun veljekset Martin, Tigran, Aviet ja Arshak perustivat puolestaan hotelleja, kuten Raffles Hotel ja Sea View Hotel.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Gary Dwor-Frecaut: Armenians Singapore e-Encyclopaedia. National Library Board Singapore. Viitattu 24.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Sivonen, Seppo: Aasian kaupunkivaltioiden historia, s. 96. Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-968-X.
- ↑ a b Corfield, Justin: Historical dictionary of Singapore, s. 26-27. Uusi painos. Scarecrow Press, 2011. ISBN 978-0-8108-7387-2. (englanniksi)
- ↑ Singapore Office of The High Commissioner for Diaspora Affairs. Viitattu 24.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Stephanie Ho: The Straits Times Singapore e-Encyclopaedia. National Library Board Singapore. Viitattu 24.8.2022. (englanniksi)