Sinfonia nro 1 (Beethoven)

Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 1 C-duuri (op. 21) valmistui vuosina 1799–1800.

Säveltäminen muokkaa

Sinfonian neljännen osan viuluosuuden alku.

Toisin kuin esimerkiksi Wolfgang Amadeus Mozart, Beethoven kypsytteli teoksiensa teemoja ja rakenteita pitkään. Tästä syystä on vaikea sanoa, milloin hän aloitti 1. sinfoniansa säveltämisen. Varhaisimmat säilyneet nuottikäsikirjoitukset ovat vuodelta 1799, mutta on hyvinkin mahdollista, että hän hahmotteli jo huomattavasti aiemmin tämän sinfonian teemoja muistilehtiöihinsä.

Beethoven sävelsi 1. sinfoniansa hyvin perinteiseen 1700-luvun klassiseen tyyliin, suurten edeltäjiensä Joseph Haydnin ja Mozartin antamaa esikuvaa kunnioittaen. Tosin tarkkaavainen kuulija saattaa jo aavistella, että säveltäjä on ottamassa ensimmäisiä askeleita kohti sitä omaa vallankumouksellista tyyliä, jolla hän 3. sinfoniassaan (kantaesitys 1805) murtaa klassismin asettamat rajat ja siirtyy kohti romanttista ilmaisumuotoa.

Beethoven oli sinfonian valmistumisen aikoihin 29-vuotias. Kuurous ei vielä tuolloin synkistänyt hänen elämäänsä, ja niinpä 1. sinfonia on energistä, valoisaa ja optimistista musiikkia.

Sinfonia on omistettu paroni Gottfried van Swietenille (1733–1803), joka oli tärkeä Beethovenin rahoittaja ja tukija.

Kantaesitys muokkaa

Sinfonia esitettiin ensimmäisen kerran Wienissä 2. huhtikuuta 1800. Beethoven oli noihin aikoihin vielä varsin tuntematon säveltäjä. Sinfonia sai yleisöltä kuitenkin melko hyvän vastaanoton, ja vähitellen se alkoi levittää Beethovenin mainetta muuallekin Eurooppaan. Pariisissa sinfonia kuultiin ensimmäisen kerran vuonna 1807, Lontoossa vuonna 1813.