Siltakatu (Joensuu)
Siltakatu on yksi Joensuun pääkaduista.lähde? Se johtaa rautatieasemalta ja Joensuun ensimmäisiltä Pielisjoen ylittäviltä silloilta, Itäsillalta ja Länsisillalta, kaupungin keskustan läpi Siilaiselle asti.
Kadun varren rakennuksia ja muita tärkeitä kohteita muokkaa
Siltakadun varrella on eteläpuolella:
- Ilosaari ja Karjalantalo (Einari Teräsvuori, 1954)
- Joensuun kanava
- Eliel Saarisen puisto
- Kaupungintalon puisto, Ryhtipoika-patsas (Uuno Aro, 1958)
- Joensuun kaupungintalo (Eliel Saarinen, 1914)
- Rantakadun liikenneympyrässä on terästeos #Tuohi (Antti Immonen, 2018) [1]
- Vapaudenpuisto
- Joensuun tori ja kauppahalli (2023)
- Pankkitalo (Markus Tavio, 1951), jossa aikaisemmin oli Suomen Pankki ja Säästöpankki
- Keskuspuisto, Päivänurmen Torikahvila
- Taidemuseo (Theodor Decker, 1894)
- Joensuun lyseon lukion talo (1956), entinen tyttölyseo, Lyseon lukio muutti Tiedepuistoon 2021. Näyttämö-teatteri 2021- [2].
- Joensuun lyseon peruskoulu (Lahdelma & Mahlamäki, 2007)[3]
- Urheilutalo (Unto Tupala, 1962)
- Ystävyydenpuisto
ja pohjoispuolella:
- Pielisjoen linna (1852), jossa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
- Kanavapuisto
- Kanavarannan kiinteistö. Lääkärikeskus Mehiläinen. Entinen (Osuuspankin talo) eli Piimälinna (arkkitehti Tuomas Väyrynen, 1962) [4] [5]
- Sokos (1968)
- Valtakulma (Paavo Riihimäki, 1942), jossa Hotelli Vaakuna ja Rosso (1985)
- Iso Myy (Kiinteistö Oy Ora-Kotila ja Yhdyslinna)
- Teräskulma, (entinen Teräksen ja muun muassa Tiimarin talo) (Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä, 1938)[6]
- Hotelli Scandic (talo valmistui Postipankille 1981 ja ennen Scandicia paikalla Hotelli Cumulus 2009-2018 [7])
- Kauppakulma, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön toimisto, entisiä liikkeitä muun muassa Kuosikulma
- Metsätalo, jossa muun muassa Kelan toimisto (1982)[8])
- Useita asuinkerrostaloja ja muun muassa opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Ellin vanhoja puutaloja
Länsikadun jälkeen Siltakatu jatkaa Länsikadun koulun vieritse, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen läpi sekä Linnunlahden ja Otsolan kaupunginosien välistä. Tämä entinen Kuopiontien osuus nimettiin Siltakadun jatkeeksi 2000-luvulla. Katu päättyy Siilaisen liittymään.
Poikkikatuja ovat joelta päin luettuna Rantakatu, Torikatu, Kauppakatu, joka on myös kävelykatu, Kirkkokatu, Koulukatu, Kalevankatu, Merimiehenkatu, Sepänkatu ja Länsikatu.
Siltakatu on bulevardi, jota reunustavat lehmusrivistöt. Siltakatu on myös Joensuun ensimmäinen asfalttipäällysteen saanut katu: siltojen välinen osuus, silloinen Saarikatu, sai päällysteen vuonna 1955 ja Siltakadun itäpää 1957.[9]
Joukkoliikennekatu muokkaa
Siltakatu oli vuosina 2004-2016 kahden korttelin matkalla Torikadun ja Kirkkokadun välillä joukkoliikennekatuna. [10]. Tällä matkalla pohjoisenpuoleiset jalkakäytävät ovat lämmitettyjä. Joulukuussa 2018 osuus valmistui kävelykaduksi. [11]
Liikennevalot muokkaa
Rantakadun risteykseen tulivat Joensuun ensimmäiset liikennevalot vuonna 1967.[12] Risteys muutettiin liikenneympyräksi 2016. Liikennevalot korvattiin liikenneympyröillä vuonna 2020 Koulukadun ja Länsikadun risteyksissä. Liikennevaloja on vain Kalevankadun (2007) ja Siilaisen risteyksessä.
Taideteoksia muokkaa
- Rantakadun risteyksessä Kanavatyttö-patsas, "Torso" (Taisto Martiskainen, 1963)[13]
- Kaupungintalon puistossa on Ryhtipoika-patsas (Uuno Aro, 1958)
- Rantakadun liikenneympyrässä on terästeos #Tuohi (Antti Immonen, 2018) [1]
- Koulukadun risteyksen liikenneympyrässä on teos Pajupunos (Liisa Nikitin, 2021) [14]
- Länsi- ja Siltakadun risteyksen liikenneympyrässä yliopiston logosta aiheensa saanut Kasvu (Sakari Hartikainen, 2022).[15]
Pyörätiet muokkaa
Kadun etelälaidalla kulkee koko matkalla pyörätie, vuonna 2020 sitä jatkettiin Länsikadulta Siilaisen ramppiin. Pohjoispuolella pyörätie on merkitty silloilta Koulukadulle asti.
Muut Siltakadut muokkaa
Siltakatu-nimisiä katuja on 20:ssä Suomen kaupungissa.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Taideteos valmistuu Joensuun keskustan kiertoliittymään Karjalainen. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
- ↑ Kimmo Nevalainen: Näyttämö-teatteri muutti Lyseon lukion jumppasaliin, josta on muunneltu toimiva black box. Karjalainen, 18.12.2021, s. 14,15.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 7.11.2023. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Peitsi, Joulukuu 1963, nro 12. Maanpuolustuslehden Kustannusosayhtiö.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva. Karjalainen, 16.11.2012.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 21.01.2014. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 17.5.2014.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 28.6.2013. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.7.2013.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 4.6.2014. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
- ↑ Karjalainen 22.2.2010: Mutavelliä ja mukulakiviä
- ↑ Karjalan Maa 29.4. 2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Joensuun keskustan remontti nytkähti jälleen eteenpäin - Siltakatu on valmis ja kulkijoiden käytössä Karjalainen. 21.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
- ↑ Matti Siippainen: Arkisto avautuu: Siltakadun liikennevalot pysyivät paikallaan 50 vuotta. Karjalainen, 22.6.2020, s. 6.
- ↑ Joensuun taidemuseo: Kanavatyttö Julkiset veistokset ja patsaat. Arkistoitu 1.1.2005. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Marita Jalkanen: Ympyröiden uusin on Punos. Karjalainen, 4.6.2021, s. A7.
- ↑ Emilia Saukkonen: Itä-Suomen yliopiston maamerkkinäkin toimiva ympäristöteos valmistui Joensuussa Yle Joensuu. 11.8.2022. Viitattu 6.9.2022.