Siivikkala

Ylöjärven kaupunginosa

Siivikkala on Ylöjärven kaupunginosa, joka sijaitsee lähellä Tampereen Lielahtea ja Pohtolaa. Tampereen keskustaan matkaa on noin 10 kilometriä. Kaupunginosan rakennukset ovat pääosin omakotitaloja ja rivitaloja. Alueen pääväylä on Siivikkalantie, joka kulkee Pohtolasta Ilmarinjärventien kautta Vaasantielle. Alueen keskustana pidetään Siivikkalan koulun ja lähipalveluiden muodostamaa ympäristöä. Siivikkalan osayleiskaavaa laajennetaan, sillä Ylöjärven kaupunki on päättänyt kasvattaa alueen asukasmäärää nykyisestä. Vuonna 2003 MTV3:n ja Aamulehden teettämän tutkimuksen mukaan Siivikkala on Pirkanmaan ostovoimaisin asuinalue.[1]

Ylöjärven kylät vuonna 1931:
1-Lielahti, 2-Possila, 3-Kukkola, 4-Niemi, 5-Pohtola, 6-Siivikkala, 7-Teivaala, 8-Ilmari, 9-Mäkkylä, 10-Keijärvi, 11-Ylöjärvi, 12-Kuusisto, 13-Metsäkylä, 14-Lakiala, 15-Lempiäniemi, 16-Liimola, 17-Kaihari, 18-Runsas, 19-Kyöstilä, 20-Mutala, 21-Pohjankylä, 22-Penko, 23-Pengonpohja

Historia muokkaa

Siivikkalan alueen nimi juontaa juurensa Markku Juhonpoika Siivikan sukunimestä. Hän eli 1500-luvulla, jolloin Ylöjärven eteläosaa alettiin asuttamaan. Siivikkalan alueen hiekkapohjaisia, järvelle viettäviä maita alettiin jo tuolloin raivaamaan maanviljelyksen käyttöön. Esihistorialliset löydöt viittaavat, että Ylöjärven alue asutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin asutettiin eteläosassa Näsijärven ja Keijärven välinen alue. jonka kylät muodostivat aluksi kaksi suurjakokuntaa. Rantakunnan eli Harjuntaustan jakokunnan muodostivat Näsijärveen rajoittuvat kylät Niemi, Pohtola, Possila, Lielahti ja Siivikkala. Toiseen jakokuntaan kuuluivat Airikkala, Ilmari, Keijärvi, Kukkola, Kuusisto, Mäkkylä ja Ylöjärvi. Näihin jakokuntiin kuului koko Ylöjärven eteläosa Vahantalahden korkeudelle asti. Ylöjärvellä asutettiin ensin ranta-alueet, sillä alavat rantamaat ja rantaniityt oli helppo raivata yksinkertaisilla välineillä pelloiksi ja niityiksi. Siellä oli hyvät mahdollisuudet kalastukseen. Vesi oli tärkein kulkureitti ja Näsijärveä pääsi hyvin pohjoisen erämaille ja Kokemäenjokea pitkin rannikon kauppapaikoille.

Ylöjärven asutus pysyi vuosisatojen kuluessa samantapaisena kuin se oli 1500-luvulla. Erityisesti paikkakunnan eteläosan tiloja yhdistettiin ja samalla omistajalla saattoi olla useampia tiloja viljelyssä. Esimerkiksi Teivaalaan kuuluivat 1800-luvulla Teivaalan lisäksi molemmat Ilmarin kylän talot eli yhteensä lähes 1500 ha.

 
Siivikkalan uimaranta

Ylöjärvelle perustettiin 1883 kansakoulu ja koulupiirinä oli aluksi koko kunta. Ylöjärvellä siirryttiin peruskouluun syyslukukauden alussa 1976. Kaikki kouluikäiset käyvät peruskoulua, johon yhdistettiin aiemmat kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu. Kaikki kouluikäiset käyvät peruskoulu ja se on oppilaalle maksuton. Kun peruskouluun siirryttiin, entiset koulutilat jaettiin uudelleen. Kansakoulujen tiloissa hoidettiin ala-asteen opetus. Ylöjärvellä oli 1996 seitsemän peruskoulun ala-asteen koulupiiriä: Kirkonkylä, Metsäkylä, Mutala, Siivikkala, Takamaa, Vahanta ja Vuorentausta.

Koulu muokkaa

 
Siivikkalan koulu, neuvola ja Koulukallion päiväkoti

Siivikkalan koulussa on noin 320 oppilasta, 16 opettajaa ja 8 koulunkäyntiohjaajaa. Koulussa on vanhempainyhdistys. Siivikkalan koululla toimii myös nuorisotila Mokkero. Kesällä 2012 alkoi koulun peruskorjaus- ja laajennushanke, jonka aikana osa oppilaista kävi koulua Ylöjärven Moisiolla. Siivikkalan koulun peruskorjaus- ja laajennushanke valmistui maaliskuussa 2015. Koulukallion päiväkoti valmistui koulun yhteyteen jo rakennushankkeen ensimmäisessä vaiheessa 2013.

Palvelut ja yritykset muokkaa

Siivikkalan asukkaat käyttävät Ylöjärven terveyskeskuksen palveluja. Päiväkoteja on Ylöjärven kunnan toiminnassa kolme: Koulukallion päiväkoti, Serlapuiston päiväkoti sekä Salorinteen päiväkoti. Siivikkalassa on myös neuvola ja se sijaitsee Siivikkalan koulun yhteydessä. Siivikkalan oma lähikauppa on K-market Siivikkala. Rakennuksen yhteydessä toimii myös yksityinen päiväkoti Pikku Tutkijan Päiväkoti Siivikkala. Kaupunginosan asukkaat asioivat päivittäistavaraostoksilla sekä Lielahdessa että Ylöjärvellä. Muita Siivikkalassa toimivia yrityksiä ovat autokorjaamo S-Auto Oy Ylöjärvi, Esperi Hoivakoti Katriina, Muovitekniikka V. Riittinen & Co, sähköskootterien maahantuoja Sisilisko Electric Vehicles Oy ja Suunnittelutoimisto Reino Rehn Ky.

Siivikkalan omakotitaloyhdistys ajaa alueen asukkaiden etuja, järjestää tapahtumia ja julkaisee Siivikkalan Sanomat -lehteä, joka jaetaan omakotitaloyhdistyksen jäsenille.

Nähtävyydet muokkaa

Villa Urpo oli Siivikkalan tunnetuin nähtävyys. Urpo ja Maija Lahtisen Säätiö ylläpiti rakennusta ja sen taidekokoelmaa. Nykyään rakennus on yksityisomistuksessa eikä sinne järjestetä toistaiseksi yleisövierailuja.

Tampereen Saunasäätiö ylläpitää Siivikkalan Saunaa, jossa on paitsi savusauna myös kylpytynnyri ja avantouintimahdollisuus talvisin. Sauna lämpiää vain tilauksesta.

Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat omistaa Siivikkalassa sijaitsevan Torpan kurssikeskuksen. Keskus sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Näsijärven rannalla. Tila ei ole tällä hetkellä (2019) lainkaan käytössä ja tilat ovat tyhjillään. Seurakunta pohtii tilojen kohtaloa.

Luonto muokkaa

Näsijärvi rajaa Siivikkalan aluetta idästä. Siivikkalaa halkoo Myllypuro, joka saa alkunsa Keijärvestä ja laskee Ryydynpohjan ja Siivikkalanlahden kautta Näsiselän eteläosaan. Pituutta Ylöjärven kaupungin alueella virtaavalle Myllypurolle kertyy noin 4 kilometriä ja pudotuskorkeutta 18,6 metriä. Näsijärven Lohikalayhdistys Ry on vuodesta 2015 alkaen tehnyt ansiokasta työtä Myllypuron kunnostamisessa ja taimenkannan istuttamisessa puroon. Puron palaamisen taimenpuroksi on mahdollistanut jätevesipäästöjen väheneminen alueella. Myllypuroon perustettiin kalanviljelylaitos 1915 ja viljely lopetettiin 1960-luvulla kun puro saastui. Paikalliset asukkaat ovat kertoneet kuinka vielä 90-luvulla vesi oli välillä pahanhajuista.

Siivikkalaa ympäröivät monet kauniit metsä- ja peltoalueet, joiden kasvisto ja eläimistö on monipuolista. Luonnossa liikkuvien kohteita on esimerkiksi Valkeekiven lehto, 10 hehtaarin alue, joka on osin rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Lehdossa pesii muun muassa idänuunilintu. Lintuja voi tarkkailla myös Ilmarinjärven lintutornista. Kunnostettu lintutorni avattiin uudelleen 11.7.2006.

Liikuntapaikat muokkaa

Näsijärveen pääsee uimaan suositulla Siivikkalan uimarannalla. Hiekkarannalla on sekä lasten, että aikuisten uima-alueet. Rannan läheisyydessä on pukukopit ja wc, kesäkioski, venelaituri, matonpesupaikka ja parkkipaikat.

Siivikkalan koulun kentällä on monipuoliset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Talvisin kentällä on jäädytetty ja valaistu jääkiekkokaukalo. Kesäisin paikalla on tekonurmikenttä esimerkiksi jalkapalloa, pesäpalloa ja yleisurheilua varten.

Serlapuiston päiväkodin ja rannan nurmikentät ovat kesäisin hyviä paikkoja pelata jalkapalloa tai muita nurmikenttää vaativia lajeja.

Liikenne muokkaa

Pohtosilta on yksi rajapyykeistä, jossa Tampereen kaupunki vaihtuu Ylöjärveksi. Monet pyöräilijät, lenkkeilijät ja rullaluistelijat ovat löytäneet Siivikkalan kevyenliikenteen väylän, joka kulkee Siivikkalantien vartta aina Ilmarinjärventielle asti jatkuen ohi Ilmarinjärven ja Teivaalan kartanon.

Siivikkalan joukkoliikenneyhteydet perustuvat bussivuoroihin 28A, 28B, 28C sekä 86. Linjat 28C ja 86 eivät liikennöi kesäkaudella. Lisäksi vanhuksilla ja liikuntaesteisillä on mahdollisuus käyttää Ylöjärven palvelubussia.

Urheilu muokkaa

Siivikkalasta on lähtöisin street hockey / ball hockey -joukkue Pelikassit, joka voitti Suomen mestaruuden vuonna 2008. Seuraavana vuonna Pelikassit edustivat Suomea lajin MM-kilpailuissa Tšekin Pilsenissä sijoittuen 13:sta. Pelikassit on valittu vuonna 2008 vuoden joukkueeksi Ylöjärvellä ja vuonna 2009 positiivisimmaksi ylöjärveläiseksi. Vuonna 2010 Pelikassit sijoittuivat Bratislavassa pelatussa lajin seurajoukkueiden Eurocupissa seitsemänneksi. Pelikasseilla oli vuonna 2010 jo 887 kannatusjäsentä. Siivikkalasta on lähtöisin oleva keihäänheittäjä Joni Karvinen on yksi tunnetuimpia yksilöurheilijoita. Hänet on valittu Ylöjärven vuoden urheilijaksi vuonna 2011[2] ja vuoden nuoreksi urheilijaksi 2010. Hän on voittanut lukuisia kertoja nuorten Suomenmestaruuksia ja hän on 2012 Pohjoismaiden mestari. Ennätys hänellä on 800g keihäällä 80,04m. Lisäksi hän on ollut nuorten mm-kilpailuissa kaksi kertaa kuudennella sijalla.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa