Sigurd Wilhelm Forss
Sigurd Wilhelm Forss (11. toukokuuta 1891 Joutsa – 8. syyskuuta 1947 Jyväskylä) oli seminaarinlehtori ja Jyväskylän pitkäaikaisin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Koulutus, ansiotyö ja luottamustoimet muokkaa
Forss valmistui ylioppilaaksi Jyväskylässä 1910, filosofian kandidaatiksi 1917 ja maisteriksi 1919. Hän toimi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Sortavalan lyseossa 1918–1919 ja Kotkan suomalaisessa yhteiskoulussa 1919–1920. Sen jälkeen hän oli Jyväskylän tyttökoulun rehtorina 1920–1929 ja seminaarin ja korkeakoulun rehtorina 1929–1947. Hän toimi myös tyttölukion opettajana ja Jyväskylän kansalaisopiston johtajana 1937–1944. Tämän toimensa ohessa Forss oli tieteellisen kirjaston hoitaja 1928–1930, sekä Seminaarin kirjaston ja kaupunginkirjaston johtokunnan jäsen 1928–1945. Keski-Suomen museoyhdistyksen johtokunnan jäsenenä Forss toimi 1931 alkaen ja Jyväskylän ylioppilasyhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 1931[1] Näiden kirjallisten harrastustensa lisäksi hän oli yleisradion ohjelmapäällikkö kaupungissa sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1925–1945 (edistyspuolue) ja kaupunginhallituksen jäsen 1945-47.[2] Forss toimi edistyspuolueen Vaasan läänin itäisen vaalipiirin piiritoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 1925 alkaen ja puoluevaltuuston jäsenenä vuodesta 1928.[1]
Kunnalliselämää muokkaa
Jyväskylän kunnalliselämässä itsenäisyyden alkuvuosina porvarillinen Edistyspuolue suhtautui ennakkoluulottomasti sosiaalidemokraatteihin. Kun vasemmisto ei voinut toivoa valtuustoon puheenjohtajan paikkaa, se äänesti mieluummin edistyspuoluetta (opettaja Hytönen 1923-26 ja lehtori Forss 1929-45) kuin kokoomusta. Kokoomuslaiset olivat edistyspuoluelaisia jyrkempiä suhteessa kapinavankeihin ja valtiomuototaistelussa he olivat enemmän kuningasmielisiä, edistyspuoluelaiset taas tasavallan kannattajia.
Felix Lahtisen mukaan "lehtori S.W.Forss muistetaan tahdikkaana ja miellyttävänä henkilönä, joka taitavasti sovitellen pyrki johtamaan valtuuston työtä ja hiomaan kiistelyn kuluessa pois pahimpia särmiä. Kovalle koetukselle hänen puheenjohtajakykynsä joutui mm. eräässä talousarviokokouksessa, muistaakseni vuonna 1932. Kokous oli myrskyinen, alkoi klo 18 ja päättyi seuraavana aamuna klo 4.30."[3]
Mäntsälän kapinan aikaan muokkaa
1932 Mäntsälässä Ohkolan työväentalolla puhkesi selkkaus tohtori Mikko Erichin puheen johdosta, mikä johti Mäntsälän kapinan nimellä tunnettuun kriisiin. Maata uhkasi vallankaappaus ja myös Keski-Suomessa Lapuanliikkeen piirisihteerin maanviljelijä Aholan taloon Jyväskylän naapuriin kokoontui aseistettuja suojeluspukuisia joukkoja. Näiden Mäntsälään lähtö jäi tekemättä, mutta sen sijaan joukko siirtyi jyväskylään ja otti haltuunsa Suojatalon yläkerran. Suojatalosta tuli näin kapinallisten tukikohta ja Jyväskylästä toinen maan poliittisen kiehunnan keskipiste. Tilanne kärjistyi torstaina 3. maaliskuuta. Illalla olivat laillisen yhteiskuntajärjestyksen kannattajat kutsuneet kaupungintalolle kansalaiskokouksen neuvottelemaan tilanteesta. Väkeä oli salin täydeltä, ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan S. W. Forssin johtama kokous päätti lähettää tasavallan presidentille lojaalisuussähkeen. Ennen kuin näin pitkälle oli päästy, kapinallisten iskuryhmä oli yrittänyt hajottaa kokouksen. Tilanteen dramaattisuudesta kertoo oravisaarelaisen maanviljelijän Matti Jääskeläisen kuoleminen sydänhalvaukseen kesken tätä välinäytöstä.[4] Tilanne laukesi seuraavana päivänä presidentin lähettämän välitysmiehen Martti Pihkalan myötävaikutuksella.
Perhe muokkaa
Forssin vanhemmat olivat Sysmän ja Joutsan nimismies Ivar Forss (1851-1895) sekä Elin Andersin, kirjakustantaja Otto Andersinin sisar. Kirjallista perintöä tuli myös isoäiti Sofie Rudbeckin puolelta, jonka veli oli kirjallisuudentutkija, suomentaja ja kirjailija Eero Salmelainen. Puoliso oli vuodesta 1923 kansakoulunopettaja Jenny Olivia Tuomikoski. Heidän poikansa on urkuri Erkki Forss.
Julkaisut muokkaa
- Jyväskylän kansalaisopisto: 1933-1938: 5-vuotiskertomus
- Jyväskylän kansalaisopisto 1933-1943: 10-vuotiskertomus
- Mieskuoro Sirkat: kertomus 30-vuotisesta toiminnasta 1899-1930