Siggo Frondelius
Siggo Gunnari Frondelius, Vestrogotus (syntyjään Qvist, noin 1648 Länsi-Götanmaa, Ruotsi – noin 1733 Impilahti) oli ruotsalaissyntyinen, pääasiassa Impilahdella vaikuttanut kirkkoherra. Hänen isänsä oli Gunnarus Siggonius († 1676), Nårungan kirkkoherran poika.
Frondelius valmistui Turun yliopistossa ylioppilaaksi 8. lokakuuta 1687. Hän aloitteli papinuraansa Pälkjärvellä apulaispappina vuonna 1697. Sieltä hän päätyi Salmiin kappalaiseksi (1700–1705) ja lopulta Impilahdelle kirkkoherraksi, jossa hän toimi vuodesta 1722 alkaen aina kuolemaansa asti.
Salmin kunta joutui Frondeliuksen toimiessa kappalaisena Suuren Pohjan sodan aikaan venäläisten hyökkäyksen kohteeksi. Joko vuoden 1700 tai 1701 talvella aseistetut venäläiset hyökkäsivät Salmin kirkkoon ja surmasivat useita kirkossaolijoita. Frondelius onnistui pakenemaan kirkon sivuovista, vaikkakin joutui venäläissotilaiden takaa-ajamaksi. Päästyään rannalle Frondelius jatkoi ryömimällä heikkoa jäätä pitkin Lunkulansaarelle asti ja sieltä turvaan. Venäläiset eivät uskaltaneet lähteä heikolle jäälle, mutta huolimatta onnistuneesta paostaan Frondeliuksen omaisuus joutui venäläisten käsiin ja hänen talonsa kirjoineen poltettiin.[1]
Frondelius avioitui elämänsä aikana kahdesti. Ensimmäinen vaimo oli Tohmajärven vapaaherrakunnan inspehtorin ja kruunun hallintovirkamiehen Sven Stillen tytär Katarina Stille (1665–1731), jonka kuoleman jälkeen Frondelius avioitui Susanna Auvoniuksen (1684–1760) kanssa. Kaikki kahdeksan lasta ovat hänen ensimmäisestä avioliitostaan.[2]
Lähteet muokkaa
- Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.2.2019.
Viitteet muokkaa
- ↑ Kari Terho: Matti J Huhtinen : Tarinoita Salmista kolumbus.fi. 2009. Kolumbus.fi. Arkistoitu 1.4.2019. Viitattu 7.2.2019.
- ↑ Genalogia.fi - Suku Forum : Frondelius/Frondell suku.genealogia.fi. 2009. Salmin historiaa. Viitattu 7.2.2019.