Sieniyökkönen
Sieniyökkönen (Parascotia fuliginaria) on huomattavan paljon mittaria muistuttava yökkönen.
| Sieniyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Ritariyökköset Catocalinae |
| Suku: | Parascotia |
| Laji: | fuliginaria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Parascotia fuliginaria |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Pienikokoinen ja hentorakenteinen perhonen, jonka olemus ei muistuta lainkaan yökköstä vaan on harhaanjohtavan mittarimainen. Sekä etu- että takasiivet ovat leveät, pyöreäkärkiset, pohjaväriltään mustanharmaat. Ulomman poikkiviirun ulkopuolella sekä himmeämmän aaltoviirun kohdalla on kellertävää väriä. Siivissä on myös musta keskitäplä. Lajin siipisuomut irtoavat herkästi ja perhoset ovat usein kuluneita. Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kaksoiskampahampaiset. Siipien kärkiväli on 15–28 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Sieniyökköstä tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa ja idässä Uralille ja Kaukasukselle saakka. Välimeren alueella se on paikoittainen.[4] Suomessa laji on melko yleinen ja havaintoja on tehty Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan korkeudelle saakka. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesä-heinäkuun vaihteesta elokuun loppupuolelle. Lennon huippu on heinäkuun lopulla.[5]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Sieniyökkönen elää lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja puutarhoissa, erityisesti sellaisissa, joissa kasvaa ikääntyneitä puita. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat sekä valolle että syötille. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.[3] Kotelo sijaitsee seitin suojaamana maassa tai kaarnanraossa.[1]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää puiden rungoilla kasvavilla jäkälillä ja käävillä sekä laholla puuaineksella.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/p/parascotia_fuliginaria.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=2475
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 236–237
- ↑ http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/fuliginaria.html
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen perhostutkijain seura (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)