Seurantalot ovat aatteellisten ryhmittymien kokoontumistiloikseen rakentamia taloja. Seurantaloja ovat rakentaneet muun muassa työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset.

Seurantalo Väinölä Taipalsaarella.
Puhoksen seurojentalo edustaa 50-luvun puhdaslinjaista, vähäeleistä ja käytännöllistä tyyliä.

Seurantalojen rakentaminen alkoi yleistyä Suomessa 1880-luvulla ja niiden vilkkain rakentamisvaihe oli 1920- ja 1930-luvuilla. Nykyisin seurantaloja on Suomessa arvioista riippuen noin 2500–2600 ja monia noista taloista pidetään edelleen kunnossa talkoovoimin.

Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valtionavustusten jakamisesta seurantalojen korjaukseen. Valtion budjetista myönnetään tähän tarkoitukseen vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa.

Katso myös muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seurantalot Suomessa.