Selejevo (ven. Селеево) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Poddorjen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Lovatjoen rannalla 35 kilometriä Poddorjesta kaakkoon.[1] Kylässä on 330 ja kunnassa 660 asukasta (vuonna 2010)[2].

Selejevo
Селеево

Selejevo

Koordinaatit: 57°23′32″N, 31°24′7″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Poddorjen piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 006,58 km²
Väkiluku (2010) 660











Maantiede muokkaa

Selejevon kunnan pinta-ala on 1 006,58 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu pohjoisessa Staraja Russan, idässä Marjovon ja etelässä Holmin piireihin sekä lännessä Poddorjen kuntaan[1]. Pinta-alasta 89,9 % on metsää ja 5,7 % maatalousmaata[3].

Kunnan alueella virtaa Lovat ja sen sivujoki Redja[4]. Seudulle suunnitellaan Poddorjen rauhoitusaluetta[5].

Asutus muokkaa

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 36 kylää: Astratovo, Belohnovo, Bezlovo, Blazniha, Bolšije Jazvištši, Dobrantsevo, Golovenka, Goluzino, Gorki, Gorodnja, Gubino, Kakovka, Kirkovo, Knjaštšino, Kolomno, Kuliki, Kursko, Ljublino, Lobyni, Malyje Jazvištši, Moltšanovo, Ovtšinnikovo, Pankovka, Peregino, Rjabkovo, Šalyžino, Slugino, Starokursko, Stehnovo, Teljatkino, Terebyni, Verhnjaja Pustoška, Vjazki, Vorotavino, Zaretšje ja Zarutševje[6].

Selejevon jälkeen toiseksi suurin asutuskeskus on vajaan 200 asukkaan Peregino. Kymmenessä kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta ja useimmissa on vain muutama asukas.[2]

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Selejevosta linja-autoyhteydet Poddorjeen ja Novgorodiin[7].

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat erilaiset julkiset palvelut sekä maa- ja metsätalous[8]. Kunnassa toimii puunjalostusyrityksiä[7]. 45 % työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella ja 49 % työikäisistä ei käy ansiotöissä[9].

Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, yleinen sauna ja posti. Eräitä julkisia palveluja on myös Pereginossa.[10]

Nähtävyydet muokkaa

Seudulla on lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Lovatin rannalla Židovitšissa ja Kurskossa on kaksi muinaislinnaa.[11]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Generalnyi plan, s. 6.
  2. a b Generalnyi plan, s. 19–20.
  3. a b Generalnyi plan, s. 38.
  4. Generalnyi plan, s. 12.
  5. Generalnyi plan, s. 17.
  6. Generalnyi plan, s. 7.
  7. a b Generalnyi plan, s. 40.
  8. Generalnyi plan, s. 25.
  9. Generalnyi plan, s. 24–25.
  10. Generalnyi plan, s. 32–33.
  11. Generalnyi plan, s. 14–16.

Aiheesta muualla muokkaa