Seipi (Leuciscus leuciscus) on särkien heimoon kuuluva makeassa vedessä ja murtovedessä elävä kalalaji. Suomessa sitä esiintyy enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Seipiä tavataan myös Suomen rannikkovesissä.

Seipi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Särkikalat Cyprinoidei
Heimo: Särjet Leuciscidae
Alaheimo: Särjet Leuciscinae
Suku: Leuciscus
Laji: leuciscus
Kaksiosainen nimi

Leuciscus leuciscus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Seipi Wikispeciesissä
  Seipi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Seipi muistuttaa särkeä, mutta on hoikempi ja vähemmän punasävyinen. Lajin silmät ovat vaaleankeltaiset ja kuono lyhyt. Iiriksessä on pieniä tummia pilkkuja. Sen väritys on hailakka. Seivellä on hopeiset kyljet, tumma selkä ja vaalea vatsa, ja vatsaevissä on kellertävän oranssi vivahde. Tavallisesti tummareunaisella kylkiviivalla on 48–53 suomua. Peräevän reuna on kovera, ja nieluhampaat ovat kahdessa rivissä. Seiven ruumis on matala, joten se muistuttaa muodoltaan eniten salakkaa, mutta seiven erottaa salakasta lyhyen, selkäevän mittaisen peräevän avulla.[3] Seipi kasvaa 20–25 senttimetrin pituiseksi. Seiven pituus voi olla enimmillään 40 senttimetriä, paino 1,0 kg ja suurin tunnettu elinikä 16 vuotta.[4]

Lisääntyminen muokkaa

Se liikkuu parvissa ja nousee varhain keväällä jokiin ja puroihin kutemaan hiekka- tai kivikkopohjalle. Koirailla on kutukyhmyjä koko ruumiissa. Parvet pysyttelevät kutupaikalla pari viikkoa ennen kuin palaavat alajuoksulle. Mätimunia on 3 000–27 000. Ne ovat suuria (2 mm) ja lasketaan pohjalle. Poikaset ovat yksivuotiaina 6–7 senttimetrin mittaisia, kaksivuotiaina 10–20 senttimetriä. Seipi on kutukypsä 3–4-vuotiaana.

Ravinto muokkaa

Seipi syö vesi- ja ilmahyönteisiä, matoja, pieniä kotiloita, joskus kasvinosia. Liha on hyvin ruotoista ja arvotonta. Siperialaisella alalajilla on kuitenkin paikallisesti jonkin verran merkitystä ruokakalana. Seipiä pyydystetään kiinteillä pyydyksillä, verkoilla, nuotalla ja koukuilla.

Lähteet muokkaa

  • Muus, B. J., Dahlstrom, P., Suomen ja Euroopan sisävesikalat, Gummerus 2005, s. 224

Viitteet muokkaa

  1. Freyhof, J.: Leuciscus leuciscus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.08.2013. (englanniksi)
  2. Risto Väinölä: Seipi – Leuciscus leuciscus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Seipi, Leuciscus leuciscus - Kalat - LuontoPortti www.luontoportti.com. Viitattu 8.6.2019.
  4. Leuciscus leuciscus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.6.2019. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.