Sebastian Gripenberg
Odert Sebastian Gripenberg (8. maaliskuuta 1850 Kurkijoki – 12. heinäkuuta 1925 Helsinki), vapaaherra, oli suomalainen arkkitehti, senaattori ja pankinjohtaja.[1][2][3]
.jpg)
Henkilöhistoria muokkaa
Gripenbergin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Johan Ulrik Sebastian Gripenberg ja Maria Loviisa Örnberg. Hänen puolisonsa oli Hilma Johanna Lindfors. Hänen sisarensa oli tunnettu naisasianainen Alexandra Gripenberg. Gripenbergeillä oli kolme lasta, tanssitaiteilija Margarita Maria (Maggie) (1881[1]–1976), laivainsinööri Hans Henrik Sebastian (1882[1]–1966[4]) ja Aili Johanna Elisabet von Freymann (1885–1945[4]).
Gripenberg sai ensin sotilassuvun perinteiden mukaisesti sotilaskoulutuksen ja suoritti myös sotilasinsinööriopintoja Pietarissa, mutta sotilasura ei kiinnostanut, ja hän opiskeli arkkitehdiksi aluksi Helsingin polyteknillisessä koulussa, myöhemmin Itävallassa. Hän toimi ensin yksityisarkkitehtina 1879–1908, mutta myöhemmin hänestä tuli yleisten rakennusten ylihallituksen pääjohtaja (1887–1904). Hän oli ajatusmaailmaltaan fennomaani ja suunnitteli arkkitehtina suomenkielistä kulttuuria edustavia rakennuksia, aluksi jopa maksutta. Senaattorinura jäi vain vuoden mittaiseksi, ja hän siirtyi loppu-uransa ajaksi pankkialalle Helsingin Suomalaisen Säästöpankin johtajaksi.[3]
Gripenberg oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900.[5]
Suunnittelutöitä muokkaa
Gripenberg suunnitteli yli 60 rakennusta
- Julkisia rakennuksia
- Väinölänniemen teatteri, 1881, Kuopio
- Helsingin suomalainen tyttökoulu, 1883, Helsinki
- Suomalaisen Kirjallisuuden seuran talo, 1888, Helsinki
- Vapaaseurakunnan kirkko, 1886, Helsinki
- Arkkipiispantalo, 1887, Turku (yhdessä Ludvig Isak Lindqvistin ja Jac. Ahrenbergin kanssa)[6]
- Turun Säästöpankin talo, 1888, Turku
- Rakuunarykmentin alue, 1889, Lappeenranta
- Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, 1889, Raahe
- Vakuutusyhtiö Suomen talo, 1892, Helsinki
- Pyhäjärven kirkko, 1895, Pyhäjärvi
- Postitalo, 1898, Turku.
Asuintaloja:
- Ahlqvistin talo, 1879, Kotka
- Villa Billnäs, 1882, Pohja
- Hatanpään kartano, 1884, Tampere
- Kellokosken kartano, 1884, Tuusula
- Ekestubben talo, 1886, Helsinki
- Gripenbergin oma hirsihuvila Herttoniemeen, 1886, Helsinki
- Gripenbergin oma asuintalo Bernhardinkatu 7, 1894, Helsinki
- Idmanin huvila, 1898, Tampere
- Ortodoksisen seurakunnan pappila, 1903, Liisankatu, Helsinki
- Oma pohja, 1906, Oikokatu, Helsinki.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 186
- ↑ Sirpa Haila: Gripenberg, Sebastian (1850–1925) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 18.7.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Biografiasampo: Sebastian Gripenberg Viitattu 19.4.2021.
- ↑ a b Von Freymannin suvusta hieman
- ↑ Kuka kukin oli Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Turun Piispankatu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sebastian Gripenberg Wikimedia Commonsissa
