Schwarzwaldinvihikoira

koirarotu

Schwarzwaldinvihikoiralähde? (Schwarzwälder Schweißhund) on saksalainen koirarotu, jolla ei ole FCI:n tunnustusta. Se on yksi kolmesta saksalaisesta jäljestävästä koirasta, kahden muun ollessa FCI:n virallistamat hannoverinvihikoira ja baijerinvuoristovihikoira, ja se muistuttaakin ulkoisesti näitä. Huomaa, että myös slovakianajokoira tunnetaan englanniksi vaihtoehtoisella nimellä Black Forest Hound, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän rodun kanssa.

Schwarzwaldinvihikoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Saksa
Määrä Suomessa ei yhtään
Rodun syntyaika 1994
Alkuperäinen käyttö jäljestyskoira
Nykyinen käyttö jäljestyskoira
Elinikä 12 vuotta
Muita nimityksiä Schwarzwälder Schweisshund
FCI-luokitus ei
Ulkonäkö
Paino 20–40 kg
Säkäkorkeus 50–61 cm
Väritys saksanhirvenpunainen ja brindle;
yleensä musta maski

Ulkonäkö muokkaa

Schwarzwaldinajokoira on usein joko saksanhirvenpunainen tai mustajuovikas ruskealla pohjalla (brindle). Molemmilla väreillä on normaalisti musta maski. Säkäkorkeus on 50–61 cm ja paino 20–40 kg.[1]

Luonne ja käyttäytyminen muokkaa

Saksalainen Ilka Becker kuvailee teoksessaan rotua sanoilla omanarvontuntoinen, määrätietoinen, ystävällinen, rauhallinen, lapsirakas, tarkkavainuinen, vahvasti riistaviettinen ja perhettään kohtaan omistautunut.[1]

Alkuperä muokkaa

Schwarzwaldinvihikoira on nimensä mukaisesti kotoisin Baden-Württembergin osavaltiossa sijaitsevasta Schwarzwaldin vuoristosta. Se on erittäin nuori rotu, sillä se jalostettiin vasta 1990-luvun alussa hannoverinvihikoirasta ja plottinajokoirasta. Risteytyksessä toivottiin yhdistyvän ensiksi mainitun jäljestystaidot ja jälkimmäisen älykäs riistanajo. Vuodesta 1994 lähtien schwarzwaldinvihikoiraa voidaan katsoa kasvatetun puhtaana verilinjana ilman että siihen olisi sekoitettu enää muita rotuja.[1]

Terveys muokkaa

Schwarzwaldinvihikoiran odotettavissa oleva elinikä on noin 12 vuotta.[1]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Becker, I. (2013). Hunderassen – Alle Hunderassen dieser Welt (eBook). Kai Bruchmann. ISBN 978-3-00-037374-9.