Schleswigin herttuakunta
Schleswigin herttuakunta oli herttuoiden hallitsema alue nykyisen Saksan ja Tanskan rajan kahta puolta. Sen eteläraja oli Eiderjoella, pohjoisraja Köningsaulla. Alueen poikki on lyhyt matka Itämereltä Pohjanmerelle, ja näiden välillä käyty kauppa on luonut seudulle historiallisesti tärkeän merkityksen.
Herttuakunnan keskuspaikka oli Schleswigin kaupunki.
Schleswig oli tanskalainen herttuakunta 1100-luvulta, kunnes se liitettiin Holsteinin kanssa Preussiin Schleswig-Holsteinin provinssiksi vuonna 1866.[1] Osa Schleswigistä kuului yhdessä Holsteinin osan kanssa vuosina 1544–1713 Holstein-Gottorpin herttuakuntaan, mutta Tanska valloitti tämän osan suuressa Pohjan sodassa ja yhdisti sen muuhun Schleswigiin.
Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848 Tanskaa vastaan. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, koska ne vastustivat Tanskan valtiosäännön soveltamista Schleswigissä. Toisen Saksan–Tanskan sodan jälkeen Slesvig-Holstein jaettiin Itävallan ja Preussin kesken. Vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1866 Preussi valtasi koko alueen Itävallalta, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa 1870.[2]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1920 pidettiin alueella kansanäänestys, jonka perusteella Pohjois-Schleswig liitettiin Tanskaan.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Schleswig Britannica
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 836. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Aiheesta muualla muokkaa
- Schleswig-Holstein History (Arkistoitu – Internet Archive) Schleswig-Holstein