Wikipedia

Savonranta

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Savonlinnaa

Savonranta on Etelä-Savon maakunnan Savonlinnan kaupungin itäosissa sijaitseva pitäjä. Se on osa Savonlinnan seutukuntaa. Se oli ennen vuoden 2009 alussa tapahtunutta kuntaliitosta oma kuntansa. Kunnassa asui 1 155 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 568,18 km², josta 184,07 km² oli sisävesiä.[1] Väestötiheys oli 3,01 asukasta/km².

Savonranta
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Savonlinna

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°10′25″N, 029°12′25″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 741
Hallinnollinen keskus Savonrannan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Osa Heinävedestä (1918), Osia Enonkoskesta ja Säämingistä (1922), Osa Kerimäestä (1924)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Savonlinna
Savonranta
– syntynyt kunta Savonlinna
Pinta-ala 568,18 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 384,11 km²
– sisävesi 184,07 km²
Väkiluku 1 155  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 3,01 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 10,4 %
– 15–64-v. 62,7 %
– yli 64-v. 26,9 %

Savonrannan naapurikuntia olivat Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Kitee, Liperi ja Rääkkylä.

Kyliä muokkaa

Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Paasniemi, Pirttimäki, Säimen, Rönkönvaara, Turtianniemi, Oriniemi, Leivola, Vuokala (Kirkonkylä)

Naapurikunnat muokkaa

Heinävesi (Pohjois-Karjala), Enonkoski (Etelä-Savo), Kerimäki (Etelä-Savo), Kitee (Pohjois-Karjala), Rääkkylä (Pohjois-Karjala) ja Liperi (Pohjois-Karjala).

Historia muokkaa

Esihistoriallisella ajalla asutusta on ollut Kolovedellä ja Linnosaaressa.[4]

 
Savonranta Etelä-Savon kartalla.

Keskiajalla Savonrannan seutu oli savolaisten, lähinnä sääminkiläisten ja rantasalmelaisten, kaskeamis- ja kalastusalueena. Pysyvä asutus alkoi vakiintua 1730-luvulla. Hallinnollisesti Savonranta oli suurimmaksi osaksi osa Sääminkiä, vuodesta 1647 Kerimäkeä. Joitakin nykyisen kunnan alueita kuului myös Rantasalmeen (1554–1852) ja Heinäveteen (1852–1917, Pirttimäki ja Leivola). Savonrannan kunta itsenäistyi vuonna 1882.

Savonrannan evankelisluterilainen seurakunta liitettiin vuonna 2007 Kerimäen seurakuntaan.[5] Vuonna 2009 Savonrannan kirkkopiiri (Arkistoitu – Internet Archive) siirrettiin Savonlinna-Säämingin seurakuntaan.[6] [7]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Savonrannan perinneruoaksi valittiin ”mehokas”, eli hapanleipätaikinaan tehty perunakukko. Myöskin kaalinlehdellä paistettu hapanrieska maidosta ja ohrajauhosta on suosittu eväs.[8]

Paikallisia yrityksiä muokkaa

Savonrantalaisia yrityksiä oli muun muassa Darekon-Electro, muuttanut Savonlinnaan, ja vuolukiviuuneja valmistava Polarstone.

Vauvapalkkio muokkaa

Vähäisestä syntyvyydestä johtuen kunnanhallitus päätti joulukuussa 2006, että jokainen kunnassa syntyvä lapsi sai 20 000 euroa. Summa maksetaan 2 000 euron vuosittaisina lapsilisinä kymmenvuotiaaksi saakka edellyttäen lapsen asumisen paikkakunnalla sen kymmenen vuoden ajan, jona summa maksetaan[9].

Kuntaliitos Savonlinnaan ja aiemmat osakuntaliitokset muokkaa

Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa.[10] Liitoksen toteutuminen oli alkuun ollut epävarmaa,[11][12] sillä kunnilla ei ollut yhteistä kuntarajaa. Sisäasiainministeriössä ei myöskään ollut hyväksytty keinotekoisia rajakäytäviä kahden eksklaavin välille. Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. helmikuuta 2008 äänin 12–4, että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostetaan niin sanottua pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla alueet pelkästään Enonkosken kunnasta ja myöhemmin päätettiin, että Enonkoskelle maksetaan ”huoltokäytävän” viemästä alueesta 100 000 euron kertakorvaus[13].[14][15] Savonrannan kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan käytävän kuntarakennetta eheyttävä vaikutus on vähäinen, mutta kuitenkin paras vaihtoehto yksittäisten kuntalaisten ja seudullisen yhteistyön kannalta.[16] Keskustan ryhmän edustaja ja valtuuston puheenjohtaja myös iloitsi siitä, että kolmen maaseutukunnan liitos ei toteutunut.[17]

Savonranta sijaitsi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla ja monet pohjoisosien asukkaat käyvät asioimassa lähimpänä sijaitsevassa Joensuussa ja vastaavasti eteläosista sekä Vuokalan taajamasta katsoen Savonlinna on luonteva asiointisuunta. Liitossuunnitelmissa vaihtoehtoina olivat yhdistyminen Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kesken, kunnan alueen jakaminen useampaan kuntaan sekä liitos pelkästään Savonrannan ja Savonlinnan välillä. Toteutunutta liitosta kritisoitiin sillä että velkainen Savonranta liittyy velkaiseen Savonlinnan kaupunkiin, kunnallisveroprosentti ja maksut nousevat sekä sillä että alueesta tulee käytännössä eksklaavi.

Aiemmin toteutettuja osakuntaliitoksia olivat Pirttimäen ja Leivolan kylien liittäminen Heinävedestä Savonrantaan vuoden 1918 lopussa.

Nähtävyyksiä muokkaa

Koloveden kansallispuisto on saimaannorpan kotivesiä, luonnontilaista saaristoluontoa ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Koloveden kansallispuisto perustettiin vuonna 1990 suojelemaan Saimaan saaristoluontoa, saimaannorpan elinympäristöä ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Puiston pinta-ala on 2 300 ha. Koloveden alueella on liikkunut ihmisiä jo kivikauden aikana. Näistä muinaisista eränkävijöistä kertovat Ukonvuoren ja puiston tuntumassa sijaitsevien Havukka- ja Vierunvuoren jyrkkiin seinämiin maalatut hirvi- ja ihmishahmot, joilla on ikää noin 5000 vuotta.

 
Savonrannan kirkko.
 
Myllymuseo ja käsityömyymälä Vuokalan koskipuistossa.

August Bomanin suunnittelema ja Petteri Holopaisen rakentama Savonrannan kirkko valmistui 1863. Alttaritaulun Jeesus ristillä on maalannut Niko Makkonen (1903). Laskettelukeskus Lekotti, jossa neljä valaistua rinnettä, rinnepituus 650 m ja korkeusero 75 m. Säimenessä sijaitseva 1880-luvulla rakennettu mylly, jossa on nykyään kotiseutumuseona.

Orivirran saarroksi kutsutun 1500-luvulla rakennetun linnakkeen jäännökset sijaitsevat kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä Linnosaaressa. Linnoituksen rauniot hävisivät suureksi osaksi, mutta viime vuosina Museovirasto on kaivanut muurien jäänteet kohtalaisen hyvin esille. Rauniokummulle, vanhan lossirannan penkkaan pystytettiin vuonna 1965 arkkitehti H. Havaksen suunnittelema muistomerkki.

Paasselkä on kunnan eteläosassa sijaitseva yli kymmenkilometrinen järviallas ja meteoriittikraatteri. Paasselän syntyminen meteoriitin törmäyksessä oli pitkään epäilyksenalaisena, mutta 16. huhtikuuta 1999 kraatteri virallisesti julkistettiin porauksissa löytyneiden törmäyksen merkkien havaintojen jälkeen.

 
Näkymä Orivirran sillalta Pukkiluodolle päin.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ http://www.nba.fi/fi/lausuntotie3204
  5. ↑ Savonrannan evankelisluterilainen seurakunta liitetään Kerimäen seurakuntaan (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ SAVONRANNAN SEURAKUNNAN HISTORIIKKI (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Kirkkopiirit hakevat yhteyttä (Arkistoitu – Internet Archive)SAVONMAA 25.06.2008
  8. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  9. ↑ http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=070105&Depa=kolumni&Model=ajuttusivu.html&Story=3108341.txt (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Savonlinna ja Savonranta yhdistyvät (STT 12. helmikuuta 2008)
  11. ↑ Uudistettu kuntajakolaki
  12. ↑ Kuntajakolaki, yhteinen kuntaraja on edellytys kuntaliitokselle 3§, 44 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008
  14. ↑ Hallinto- ja kuntaministeri vaatii, että toisiinsa yhdistyvillä kunnilla pitää olla yhteistä maarajaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Sanomalehti Itä-Savo: Savonlinna ja Savonranta neuvottelupöytään (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008
  17. ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan tilinpäätös oli hyvä", 19.6.2008

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Savonranta&oldid=22250366”