Wikipedia

Sauvignon Blanc

viiniköynnöslajike

Sauvignon Blanc (Vitis vinifera ’Sauvignon Blanc’), myös Sauvignon, Petit Sauvignon ja Sauvignon Jaune (Gironde[1]), Sauvignon Fumé ja Blanc Fumé (Keski- ja Länsi-Ranska[1]), Muskat-Silvaner (Saksa ja Itävalta) ja Fumé Blanc (Yhdysvallat) on Bordeaux’sta lähtöisin oleva viiniköynnöslajike, jota käytetään pääasiassa valkoviinin tuotantoon. Se on nykyään Chardonnayn jälkeen suosituin valkoinen lajike.[2]

Viiniköynnös (Vitis vinifera 'Sauvignon Blanc')
Kypsiä ’Sauvignon Blanc’ -viinirypäleitä.
Kypsiä ’Sauvignon Blanc’ -viinirypäleitä.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Rosopsida
Lahko: Vitales
Heimo: Viiniköynnöskasvit Vitaceae
Suku: Viiniköynnökset Vitis
Laji: Viiniköynnös vinifera
Lajike: ’Sauvignon Blanc’
Kolmiosainen nimi

Vitis vinifera ’Sauvignon Blanc’
L.

Lajikkeen nimi juontuu ranskan sanasta sauvage ’villi’, millä viitataan lajikkeen esiintymiseen alkuperäiskasvina läntisessä Ranskassa.[3] Sana blanc tarkoittaa puolestaan valkoista. Sauvignon Blanc -viinit ovat yleensä luonteeltaan kuivia, pistäviä (varsinkin Uuden-Seelannin Marlborough’n alueen Sauvignon Blancin tuoksua kuvataan viiniasiantuntijoiden parissa ”kissanpissaksi karviaismarjapensaassa”[4]) ja raikkaita.[5] Lajiketta käytetään myös osana jälkiruokaviinisekoitteita kuten Sauternesia ja Barsacia.

Historiaa muokkaa

Sauvignon Blanc on lähtöisin Ranskan luoteisosassa sijaitsevasta Loiren laaksosta. Cabernet Sauvignon on Sauvignon Blancista ja Cabernet Francista 1700-luvulla jalostettu lajike.[6]

 
Tästä marlboroughlaisesta tarhasta voi todeta, kuinka ankarasti lajiketta karsitaan toivotun lopputuloksen saamiseksi.

Charles Wetmore vei lajiketta Château d’Yquemin Sauternes-viinitilalta Yhdysvaltoihin 1880-luvulla.[5] Se osoittautui erittäin tuottoisaksi Livermoren laaksossa. Lajikkeen synonyymiksi vakiintui Yhdysvalloissa kuiva tammitynnyrikypsytetty menestysviini Fumé Blanc; sen lanseerasi vuonna 1968 Robert Mondavi, joka siten nosti tuolloin vielä vähäarvoisena pidetyn lajikkeen esille.[5]

Sauvignon Blanc koeistutettiin 1970-luvulla Uuteen-Seelantiin. Päämääränä oli saada Müller-Thurgau-lajikkeelle pari sekoiteviiniä varten. Chileen rypäle päätyi jo 1800-luvun alussa, ja siellä lajike säästyi myöhemmin saman vuosisadan aikana lähes koko Euroopan viiniköynnökset tuhonneelta viinikirvalta[7].

Ulkonäkö ja kasvatus muokkaa

 
Härmälle altista ruusua käytetään Sancerressa ”ennakkovaroittimena” Sauvignon Blanc -kasvustojen yhteydessä.

Sauvignon Blanc -lajikkeen köynnökset kasvavat erittäin runsaiksi. Jotta kaikki energia ei kuluisi kasvamiseen, tarvitaan latvuston karsintaa ja lehtipeitteen ohentamista. Sekä hallitsematon kasvu että liiallinen karsiminen johtaa valjuihin viineihin.[5][8]

Lajike versoo yleensä myöhään satokaudella, mutta rypäleet kypsyvät nopeasti. Sauvignon Blanc -rypäleet eivät ole erityisen värikkäitä, koska niissä on vain vähän pigmenttiä. Valmiit viinit ovat oljen värisiä, kun taas esimerkiksi Chardonnaysta tulee väriltään enemmänkin keltaisen ja kullan väliltä olevia viinejä.[6]

Lajikkeen lehdet ovat pieniä ja leveitä, ja ne jakautuvat kolmesta viiteen lohkoon. Päällys on mattapintainen, alapuolella on jouhia.[1] Tertut ovat kartionmuotoisia, pieniä, lyhyitä ja ahtaita. Rypäleet ovat pieniä, lievästi pitkulaisia ja melko läpinäkyviä. Kuori pysyy paksuna aivan viime hetkiin ennen poimintaa.[1]

Viinien ohella lajikkeesta on uutettu myös muun muassa kauneudenhoitotuotteita.

Viinin valmistus muokkaa

 
Sauvignon Blanc -satoa korjataan Lounais-Ranskassa Bordeauxin itäpuolella sijaitsevassa Côtes de Durasissa.

Sato korjataan sata päivää köynnösten kukkimisen jälkeen. Esimerkiksi Sancerren tarhoilla on keskimäärin 6 000 köynnöstä hehtaaria kohti, ja yhden hehtaarin maksimituotanto on 60 hehtolitraa.[8]

Makuerojen pohjana maaperä ja ilmasto muokkaa

 
Uusiseelantilainen, Marlboroughin alueella sijaitsevalta Montanan viinitilalta tuleva Sauvignon Blanc.

Viinilajikkeen sisäiset makuerot selittyvät pääosin ilmaston ja maaperän vaikutuksesta. Jälkimmäistä kuvataan termillä terroir.[8]

Lajike menestyy parhaiten ilmastossa, jossa on paljon auringonpaistetta mutta joka ei ole erityisen kuuma. Esimerkiksi Australiassa, Kaliforniassa ja Uudessa-Seelannissa on lajille erinomaisesti sopivia alueita. Kuumassa ilmastossa rypäleestä tulee nopeasti ylikypsä, ja tuloksena on viini, jossa on yksiulotteinen maku ja kehno hapokkuus.

Alati kasvavan suosion myötä lajiketta kasvatetaan laajamittaisesti edellä mainittujen maiden lisäksi myös Etelä-Afrikassa, Italiassa ja Itä-Euroopassa. Siitä on tullut yksi merkittävimmistä vaihtoehdoista Chardonnaylle.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät lajikkeen korjuussa, joka on aikaistunut vuosi vuodelta.

Poimimisajankohdan vaikutus aromeihin muokkaa

Jotkut tuottajat poimivat Sauvignon Blanc -satonsa eri ajankohtina saavuttaakseen erilaisia aromiyhdistelmiä. Aikaisin poimituissa rypäleissä tuovat pyratsiinit[9] esiin ruohon sävyttämän vihannespaprikan ja parsan aromit.[10] Kypsemmän rypäleen aromit muistuttavat taas tiolien ansiosta karviaista, mustaherukkaa ja kiivihedelmiä.[11]

Käymisolosuhteiden vaikutukset muokkaa

Käymisvaiheen lämpötila vaikuttaa viinin makuun. Ranskalaiset viininvalmistajat suosivat 16–18 °C:n lämpötilaa, joka tuo viinin mineraaliset aromit esille. Uuden maailman viininvalmistajat taas käyttävät hiukan kylmempää lämpötilaa, joka houkuttelee esiin hedelmäisiä ja trooppisia aromeja. Malolaktinen käyminen on Uuden-Seelannin Sauvignon Blanc -viinien valmistuksessa varsin suosittu menetelmä.

Viinin makuun voidaan vaikuttaa myös tammitynnyri- ja terästankkikypsyttämisellä. Tammi pyöristää makuja ja pehmentää rypäleen korkeaa hapokkuutta. Uudessa-Seelannissa ja ranskalaisen Sancerren tuotannossa käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja käymistankkeja tammitynnyrien sijasta. Tällä tavoin viini pysyy terävän hapokkaana ja sen aromit voimakkaina.

Viinin nauttiminen muokkaa

Parhaimmillaan nuorena muokkaa

Sauvignon Blanc -viinit ovat pääosin tarkoitettu juotavaksi nuorena.[12] Ne eivät yleensä parane vanhetessaan. Säilyvyys on rajoitettu etenkin niillä viineillä, joista on kypsytyksen nopeuttamiseksi poistettu malolaktisella käymisellä omenahappo.[13] Ikääntymistä kestävät hyvän happorakenteen omaavat, laadukkaimmat Sauvignon Blancit, ja siitä hyötyvät sokeripitoiset jälkiruoka- sekä ns. Late Harvest ja Eiswein/Ice Wine -viinit.

Ruoka ja viini muokkaa

Sauvignon Blanc -viinejä suositellaan nautittavaksi kasvisruokien kuten salaatin ja parsan, ja juustojen, etenkin vuohenjuuston, voimakkaan cheddarin, chèvren, fetan, gruyèren ja pecorinon kanssa.[14][15][16] Se sopii erinomaisesti myös kala- ja äyriäisruoille sekä on ainoita sushin kanssa suositeltuja viinejä.[8] Aromeiltaan voimakkaimmat Sauvignon Blanc -viinit toimivat jossain määrin myös etnisten ruokien ja siipikarjan sekä vasikan- ja sianlihan kanssa.[14] Sauvignon Blanc on yksi harvoista viineistä joka kestää mietojen etikoiden rinnalla.[14]

Monipuolisten ominaisuuksiensa takia Sauvignon Blanc on todennäköisesti valkoviinilajikkeista kaikkein laajimmalle ruokapaletille sopiva.[5] Vältettäviä ovat punainen liha, runsaasti voita tai kermaa sisältävät ruoat sekä suolaiset etikkasäilykkeet.[14]

Ranskalaisia Sauvingon Blanc -viinejä suositellaan perinteisesti nautittavaksi ruoan kanssa, kun taas Uuden maailman viinien on katsottu sopivan hyvin myös juotavaksi sellaisenaan.[8]

Sauvignon Blanc -viinit muokkaa

Perinteisiä ranskalaistyyppisiä Sauvignon Blanceja pidetään hienostuneina ja moniulotteisina. Uuden maailman Sauvignon Blanc -viinit ovat puolestaan suoraviivaisempia ja niitä kuvaillaan usein "hedelmäpommeiksi".

Amerikkalaiset Fumé Blancit ovat oma lukunsa, sillä siellä lajiketta on pitkään pidetty jonkinasteisena köyhän miehen Chardonnayna, ja altistettu sen valmistuksessa käytetyille metodeille, kuten tammikypsytykselle.[17]

Ranskalaistyyppinen Sauvignon Blanc muokkaa

Loiren laakso muokkaa

Alkuperäinen Sauvignon Blancin esiintymisalue tuottaa edelleen runsaasti viiniä. Tunnetuimpia merkkejä ovat esimerkiksi Pouilly-Fumé, joka on maultaan mineraalinen ja hiukan savuinen, sekä Sancerre, joka on ruohontuoksuinen ja sitruksinen.[5] Alueet sijaitsevat vastakkaisilla puolilla Loire-jokea, Pouilly-sur-Loire itäpuolella ja Sancerre läntisellä. Tunnettuja Loiren laakson tuottajia ovat muun muassa Henri Bourgeois sekä erityisesti Baron de L -viinistään tunnettu Ladoucette.

1970- ja 1980-luvuilla Sancerrena, Loiren yläjuoksun suurimman AC-alueen nimen mukaan, myyty Sauvignon Blanc oli lähes kaikkialla maailmassa suosituimpia valkoviinejä. Sancerren suosio hiipui nykypäivää kohti tullessa, mutta Sauvignon Blanc -lajike ehti levitä joka puolelle maailmaa ja se on nykyään Chardonnayn jälkeen merkittävin valkoinen lajike.[18]

Myös naapurit Menetou-Salon, Quincy ja Reuilly tuottavat Sauvignon Blancia, joskin selkeästi edullisempaa.[18]

Sancerre muokkaa

 
Burgundissa Sauvignonia tuotetaan ainoastaan Saint-Bris-le-Vineuxin kylässä.

Sancerren pohjoisen sijainnin ansiosta ilmasto on Sauvignon Blanc -lajikkeelle otollisen viileä, mutta alueella on myös hallan vaara[8]. Sancerren 2 500 hehtaarin kasvatusalueella maaperä on paikoin piikivinen. Se tuo mineraalisen ja savuisen aromin viiniin, joka on parhaimmillaan nuorena. Kalkki-savimaaperä tuottaa raskaita ja vähähappoisia viinejä, hiekkamaaperä taas hedelmäisiä ja runsashappoisia.[8] Sancerren viinit ovat sekoituksia alueen eri tarhojen viineistä[8].

Sancerren viinitilat ovat keskimäärin neljän hehtaarin kokoisia perheidyllejä. Tilat siirtyvät sukupolvelta toiselle, minkä johdosta niitä ei ole myynnissä, joten tilojen arvoa on vaikea määritellä.[8]

Alun perin viininviljelyn toivat alueelle roomalaiset, ja sitä jatkoivat aikanaan Saint-Saturin luostarin munkit.[8] Munkkien riesana olivat muun muassa barbaarit, jotka ottivat viinitarhat tuhotöiden kohteikseen, koska ne edustivat heidän silmissään roomalaisuutta ja sivistystä.[8]

Sancerre tunnetaan Sauvignon Blancin kotina, mutta alueella ei ole aina viljelty Sauvignon Blancia. Alueen valtalajike ennen viinikirvan tuhoja oli Pinot Noir.[8] Lukuisista kokeilluista torjuntakeinoista huolimatta ainoastaan lajikkeiden yhdistäminen amerikkalaisten köynnösten juuriin piti viinikirvat loitolla.[8] Ranskassa viinien uudelleenistutus maksoi yhtä paljon kuin vuoden 1870 sota.[8]

Edmond Alphonse Mellot perusti le Sancerre -nimisen baarin Pariisiin, joka sijaitsee Sancerren lähistöllä. Baarin nimekkäiden kanta-asiakkaiden, kuten Édith Piafin, ansiosta Sancerren alue ja sen tuotteet tulivat tutuksi. Pian asiakkaat tilasivatkin valkoviinikseen nimenomaan Sancerren viinejä.[8] Vuonna 1936 Sancerren Sauvignon Blanc sai suojatun alkuperästatuksen, AOC:n.[8]

Muut maat muokkaa

Italiassa Sauvignon Blanc on erikoisuus, jota tavataan lähinnä vain Friulin alueelta, erityisesti Colliosta. Colliossa valmistetut Sauvignon Blanc, Chardonnay ja Ribola Gialla ovat maan ainoita kansainvälisesti kilpailukykyisiä valkoviinejä.[19] Myös Etelä-Tirolissa Sauvignon Blanc -lajike menestyy ja jotkin siitä tehdyt huippuviinit pärjäävät parhaille ranskalaisille.[20]

Itävallassa Sauvignon Blancia kasvatetaan Burgenlandissa, Steiermarkissa ja Wachaussa. Laadusta on saatu erinomaisia näyttöjä.[21] Varsinkin Steiermarkin alueen Sauvignon Blanc on saanut mainetta kahden viime vuosikymmenen aikana. Sen Sauvignoneja pidetään kovimpina kilpailijoina Uuden maailman viineille, jotka eivät ole aina yhtä hedelmäisiä ja ryhdikkäitä.[22]

Uuden maailman Sauvignon Blanc muokkaa

Uuden maailman Sauvignon Blanc -viinit kiteytyvät uusiseelantilaiseen Cloudy Bay Sauvignon Blanciin, joka nosti koko lajikkeen maailman tietoisuuteen 1980-luvun lopulla.

Sauvignon Blanc -viinit olivat Riesling-viinien ohella ensimmäisiä, joita aloitettiin pullottaa laajamittaisesti metallikierrekorkilla. Tapa on levinnyt synteettisten korkkien ohella Uudesta maailmasta ja suurista brittiläisistä viiniyrityksistä Manner-Eurooppaan.[23][24] Uuden-Seelannin viinit ovat noin 90 prosenttisesti metallikierrekorkilla varustettuja[24]. Euroopassa kierrekorkkiviinejä on vähemmän, esimerkiksi Sancerren tuottajista vain Joseph Mellot käyttää kierrekorkkia[8]. Uudet korkit eliminoivat niin sanotun korkkivian täysin[23], mutta muutokset tapahtuvat hitaasti perinteisissä viinimaissa. Useat viinitarhurit ovat epäröineet muun muassa olettaen kuluttajien suosivan perinteistä korkkia.[23]

Chile muokkaa

Maassa tuotettujen edullisten Chardonnay- ja Sauvignon-pöytäviinien takia tuontiyritysten mielenkiinto on herännyt.[25] Chileläisestä Sauvignonista kaikki ei ole Sauvignon Blancia. Iso osa on latteampaa Sauvignon Vertiä tai Tocai Friulanoa.[26][25] Chilestä tuodaan Suomeen edullisia Sauvignon Blanc -viinejä, kuten Yali Reserva Sauvignon Blanc ja Miguel Torresin Santa Digna Sauvignon Blanc Reserve.

Chilen laadukkaiden Sauvignon Blanc -viinien valikoima on kasvamaan päin. Aiemmin ainoana tuotannolle otollisena alueena pidetty Valparaíson ja pääkaupunki Santiagon välimaastoon sijoittuva Casablanca Valley on saanut seuraa Leydasta ja Elquista.[27]

Etelä-Afrikka muokkaa

Valkoisten lajikkeiden tuotanto nojaa edelleen vahvasti perinteiseen Chenin Blanciin. Viime vuosina on kuitenkin kehitetty viileämpiä alueita tarkoituksena parantaa laadukkaan Sauvignon Blanc -tuotannon edellytyksiä.[28]

Sauvignon Blanc on suosittu ainakin seuraavilla alueilla: Constantia[28], Elgin[28], Franschhoek, Paarl, Stellenbosch ja Walker Bay. Franschhoekin kohdalla Sauvignon Blanc oli tärkeimpiä lajikkeita alueen nousussa viinimaailman tietoisuuteen.[29] Stellenboschissa valmistetaan myös hyviä Sauvignon Blanc -viinejä.[30] Constantiassa, jonka makea jälkiruokaviini (valmistettiin lajikkeesta Muscat Blanc à Petits Grains) saavutti aikanaan eurooppalaisten hovien suosion ollen muun muassa Napoleonin lempiviini[31], Sauvignon on valkoisista lajikkeista suosituin Chardonnayn jälkeen, ja siellä tuotetut viinit ovat hyvin tasapainoisia.[32]

Sauvignon Blancia koko maan valkoisten lajikkeiden viljelypinta-alasta on noin 6 % ja osuus on ollut kasvussa.[33] Suomeen maasta tuodaan Sauvignon Blanc -viinejä kuten Iona Elgin Sauvignon Blanc.[28][34]

 
Napa Valley

Kalifornia ja Wine Country muokkaa

Napa Valleyn viinin ”grand old man”, Robert Mondavi, oivalsi vuonna 1962 Euroopan-matkansa myötä tammitynnyrikypsytyksen merkityksen. Hän kehitti aggressiivisen makuiseksi mielletystä Sauvignon Blanc -lajikkeesta vuonna 1968 loppuun asti käytetyn, kuivan ja tammitynnyreissä kypsytetyn viinin, jonka hän nimesi Fumé Blanciksi viitaten ranskalaiseen Pouilly-Fuméen. Fumé Blanc sai Kaliforniassa monta jäljittelijää, ja se toi siellä huonossa maineessa olleelle lajikkeelle arvostusta.[35]

Fumé Blanc -nimeä ovat kalifornialaiset viininvalmistajat käyttäneet lähinnä markkinointimielessä, eikä sen käyttö ei ole rajoittunut pelkästään tammitettuun Sauvignon Blanciin.

Sauvignon Blanc -lajikkeen kokonaisala on noin 11 % Napa Valleyn valkoisten lajikkeiden ja alle 4 % kaikkien lajikkeiden viljelyalasta. Suosituinta lajiketta, Chardonnayta viljellään yli seitsemänkertaisesti enemmän.[36]

 
Marlboroughlainen Jackson Estate SB

Eräissä Sonoman piirikunnan osissa (Russian River Valley ja Dry Creek Valley) Sauvignon Blanc on puolestaan erittäin suosittu lajike.[37]

Fumé Blanc on Kalifornian myydyin valkoviinityyppi Chardonnayn jälkeen.[12] Suomeen asti Fumé/Sauvignon Blanceja tulee vain vähän, pääasiassa Beringerin valmistamia.

Uusi-Seelanti ja Australia muokkaa

Vaikka laajamittainen laadukkaimpien valkoviinilajikkeiden viljely aloitettiin maassa vasta 1980-luvun alussa[38], on Sauvignon Blanc viime vuosina yhdistetty voimakkaimmin juuri Uuteen Seelantiin, jonka tuottamat selkeän hedelmäiset (aromiasteikolla vihreistä pavuista ja ruohosta mangoon ja passiohedelmään[39]) Sauvignon Blanc -viinit ovat saaneet arvostusta sekä laajaa suosiota maailmalla.[39] Tienavaajana pidetään Cloudy Bay Sauvignon Blancia, joka nousi 1980-luvun lopulla tuntemattomuudesta parrasvaloihin.[4] Eräs viinikriitikko jopa vertasi Cloudy Bay Sauvignon Blancin juomista kokemuksena Glenn Gouldin esittämään Bachin Goldberg-muunnelmiin. Vahva imago[40] on siirtänyt merkin ajan myötä lähemmäs premium-hintatasoa ja Cloudy Baysta on tullut puolestaan maan tunnetuin viinitila.[3]

Muita Suomesta saatavia suosittuja merkkejä ovat muun muassa Jackson Estate (Viini-lehden vuoden valkoviini 2006) ja Matua Valley Sauvignon Blanc (markkinoi itseään ensimmäisenä uusiseelantilaisena Sauvignon Blanc -tuottajana). Myös Montana Winesillä on laaja valikoima.[4][40]

Terästankkikypsytyksen laajamittainen käyttö on näkynyt maan Sauvignon Blanc -viineissä. Aikaisimmat kansainvälistä huomiota herättäneet viinit saivat kehuja hedelmäisten aromien puhtaudesta ja intensiteetistään, joka tuli esille myös voimakkaan hapokkuuden myötä.[4]

 
Sauvignon Blancin suosio on vaikuttanut koko Uuden Seelannin viinisatomäärien kehitykseen. Sato tonneissa tarkastelujaksolla 1994–2007.

Chardonnay oli maan valkoinen ykköslajike[41], kunnes vuonna 2002 Sauvignon Blanc ohitti sen ja kattoi 25 % koko Uuden Seelannin viininviljelyalueista.[42] Sen jälkeen lajikkeen suosio on vain lisääntynyt, ja vuonna 2005 sitä viljeltiin jo noin kaksinkertaisesti toiseksi suosituinta, Chardonnayta enemmän.

Vienti on myös kasvanut nopeasti. Esimerkiksi ajanjaksolla 2004–2005 viinin vienti Yhdysvaltoihin lisääntyi 81 %. Siitä yli kaksi kolmasosaa oli Sauvignon Blancia, mikä osoittaa lajikkeen merkityksen maan viiniteollisuudelle. Suosio ei perustu halpatuotannolle, sillä uusiseelantilaisten viinien keskimääräinen pullohinta on maailman korkein.[38]

Merkittävimmät Uuden Seelannin tuotantoalueet ovat Eteläsaarella, erityisesti sen pohjoiskärjessä Marlboroughssa (pidetään laajalti maailman parhaana Sauvignon Blancin tuotantoalueena, tuottaa noin kaksi kolmasosaa kaikesta maan Sauvignon Blanc-tuotannosta[3]) ja siellä olevassa Wairaun laaksossa.[4] Kovan kysynnän johdosta Uuden Seelannin viinin kokonaisviljelyala on yli kolminkertaistunut ajanjaksolla 1982–2002.[4]

Länsi-Australian kuuluisimmalla viljelyalueella, Margaret Riverillä on saatu aikaan Sauvignon Blancia ja Sémillonia sekoittamalla joitakin erittäin suosittuja viinejä.[43][44] Myös Uuden Etelä-Walesin Orangessa ja Läntisen Victorian Pyreneillä valmistetaan pienimuotoisesti Sauvignon Blanc -viinejä.[45] Lajikkeen suosion myötä uusia, sille edullisia viileäilmastoisia tuotantoalueita kehitetään ja laatu paranee.[43]

Australiasta suomalaisiin viinivalikoimiin on päätynyt vain vähän Sauvignon Blanc -viinejä, muun muassa Palandri Estate- sekä tasmanialainen Ninth Island Sauvignon Blanc.

 
Sauternesilainen Château d’Yquem on viinien Rolls-Royce.kenen mukaan?

Jälkiruokaviinit muokkaa

Sauvignon Blanc- ja Sémillon -lajikkeista tuotetaan Bordeauxin Gravesin alueella niin kuivia valkoviinejä, puolimakeita Céroneja kuin täyteläisen makeita Barsac- ja Sauternes-jälkiruokaviinejäkin.[46]

Sauternes muokkaa

Myöhään satokaudella korjatuista Sauvignon Blanc- ja Sémillon-lajikkeista tehdään jälkiruokaviini Sauternesia. Sekoitteen Sauvignon Blanc -lajikkeen suhde kokonaisuudesta vaihtelee tuotteesta riippuen 5–50 %:n välillä. Esimerkiksi Premier Cru Supérieur Château d'Yquemissa sitä on 20 %. Alueella on perinteisesti ollut tapana istuttaa Sauvignon Blanc -lajiketta tasaisin välein Sémillon-rivien lomaan. Ensin mainitun kypsyessä 1–2 viikkoa aikaisemmin yhä useammat viljelijät ovat kuitenkin päätyneet kasvattamaan lajiketta erillään, sillä ylipitkän kypsytyksen on huomattu heikentävän aromeja.lähde?

Gravesin alueella Sauvignon Blancia ja Sémillonia sekoitetaan usein suhteessa 75–85 % ja 15–25 % (kypsytys tammitynnyreissä[12]). Sauternesin ja Barsacin alueilla sekoitussuhde 30–40 % ja 60–70 % on tyypillisempi.[5]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Viticulture: Sauvignon Blanc 22.6.2005. Queensland Tourism, Fair Trading and Wine Industry Development. Arkistoitu 21.7.2008. Viitattu 10.5.2008. (englanniksi)
  2. ↑ Dominé, s. 83 (ko. osion kirjoittaja: Jaeger, Hélène)
  3. ↑ a b c Dominé, s. 885 (ko. osion kirjoittaja: Rose, Anthony)
  4. ↑ a b c d e f Stuff of legends: Marlborough Sauvignon Blanc quaffers.co.uk. huhtikuu 2002. Quaffers.co.uk. Viitattu 4.8.2007. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g Sauvignon Blanc Professional Friends of Wine. Viitattu 4.8.2007. (englanniksi)
  6. ↑ a b The Varietals. Bouchard Finlayson Winery. Arkistoitu 15.1.2008. Viitattu 31.1.2008.
  7. ↑ Dominé, s. 106 (ko. osion kirjoittaja: Jaeger, Hélène)
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Kärki, Satu: Kovan maan kasvattamat. Viini, 2007, nro 4, s. 26–31. Image Kustannus.
  9. ↑ Thomas, Tyler: Methoxypyrazine in wines and vines. 22.6.2006. Vines & Wines. Viitattu 29.1.2008. (englanniksi)
  10. ↑ Salonen, Kai: Paprikatietoutta. Kotimaiset Kasvikset ry. Arkistoitu 18.10.2007. Viitattu 29.1.2008.
  11. ↑ "Some Sauvignon growers harvest at different times to obtain a range of flavours – grassy capsicum aromas due to the methoxypyrazines from the early picked fruit and the riper gooseberry, blackcurrant and stone fruit aromas due to the thiols from fully ripe fruit." Harding, Julia MW: Delta Vineyards, Delta Sauvignon Blanc 2007 Marlborough. jancisrobinson.com. 4.12.2007. Jancisrobinson.com. Arkistoitu 12.2.2008. Viitattu 29.1.2008.
  12. ↑ a b c Sauvignon Blanc Definition in the Wine Dictionary at Epicurious.com epicurious.com. Epicurious.com. Arkistoitu 7.6.2007. Viitattu 4.8.2007. (englanniksi)
  13. ↑ Viinin ABC: Maistaminen on aistien yhteistyötä – Hapot ovat viinin ryhti. viinilehti.fi. Viinilehti.fi. Arkistoitu 21.5.2008. Viitattu 31.1.2008.
  14. ↑ a b c d Caparoso, Randal: Ideal Sauvignon Food Matches Novus Vinum. Arkistoitu 4.2.2008. Viitattu 31.1.2008. (englanniksi)
  15. ↑ Ehdotuksia eri ruoille Viini. Arkistoitu 17.4.2008. Viitattu 30.1.2008.
  16. ↑ Pitcher, Steve: Sauvignon Blanc: A Versatile, Food-Friendly Wine sallys-place.com. Sallysplace.com. Arkistoitu 9.5.2008. Viitattu 31.1.2008. (englanniksi)
  17. ↑ Gray, W. Blake: 10 haikus to celebrate spring and Sauvignon Blanc San Francisco Chronicle. 30.3.2007. Viitattu 10.5.2008. (englanniksi)
  18. ↑ a b Dominé, s. 230–231 (ko. osion kirjoittajat: Dominé, André et al.)
  19. ↑ Dominé, s. 387 (ko. osion kirjoittajat: Supp, Eckhard et al.)
  20. ↑ Dominé, s. 381 ja 383 (ko. osion kirjoittajat: Supp, Eckhard et al.)
  21. ↑ "Austrian wines performed brilliantly at a blind tasting of 50 of the world’s best Sauvignon Blanc. Not only with the younger vintages, but among the mature wines, the winners were Austrian. Austria, and in particular Styria, was able to secure its image as producer of elite world class Sauvignon Blanc." Robinson, Jancis: Austria triumphs again – with Sauvignon Blanc. jancisrobinson.com. 29.6.2006. Jancisrobinson.com. Arkistoitu 29.8.2008. Viitattu 29.1.2008. (englanniksi)
  22. ↑ Dominé, s. 551, 554 ja 559 (ko. osion kirjoittajat: Sautter, Ulrich et al.)
  23. ↑ a b c Dominé, s. 687 (ko. osion kirjoittajat: Krieger, Joachim & Fassbender, Wolfgang)
  24. ↑ a b Screwcap Initiative helmikuu 2005. New Zealand Screwcap Initiative. Viitattu 4.8.2007. (englanniksi)
  25. ↑ a b Dominé, s. 847 (ko. osion kirjoittaja: Rose, Anthony)
  26. ↑ "this wine is of course made from proper Sauvignon Blanc, Chile's newer plantings, rather than the old Sauvignonasse/Sauvignon Vert/Tocai Friulano that used to be called 'Sauvignon' in Chile." Robinson, Jancis: Montes Reserve Sauvignon Blanc 2005 Casablanca Valley. jancisrobinson.com. 25.7.2006. Jancisrobinson.com. Arkistoitu 14.2.2008. Viitattu 29.1.2008. (englanniksi)
  27. ↑ Robinson, Jancis: Chilean Sauvignon Blanc. jancisrobinson.com. 28.3.2006. Jancisrobinson.com. Arkistoitu 28.2.2008. Viitattu 29.1.2008. (englanniksi)
  28. ↑ a b c d Robinson, Jancis: Sutherland Sauvignon Blanc 2005 Elgin. jancisrobinson.com. 27.6.2006. Jancisrobinson.com. Arkistoitu 16.1.2008. Viitattu 29.1.2008. (englanniksi)
  29. ↑ Dominé, s. 767, 770 ja 775 (ko. osion kirjoittaja: Dominé, André)
  30. ↑ Dominé, s. 763 (ko. osion kirjoittaja: Dominé, André)
  31. ↑ Constantia Valley History constantiavalley.com. 2004. Constantiavalley.com. Arkistoitu 14.8.2007. Viitattu 5.8.2007. (englanniksi)
  32. ↑ Dominé, s. 752, 758 ja 760 (ko. osion kirjoittaja: Dominé, André)
  33. ↑ Dominé, s. 754 (ko. osion kirjoittaja: Dominé, André)
  34. ↑ Mykkänen, Jouko: Laatua korkeuksista. Taloussanomat, 6.7.2007. Artikkelin verkkoversio.
  35. ↑ Dominé, s. 826 (ko. osion kirjoittaja: Dominé, André)
  36. ↑ Dominé, s. 821 (ko. osion kirjoittaja: Dominé, André)
  37. ↑ Dominé, s. 817 (ko. osion kirjoittaja: Dominé, André)
  38. ↑ a b Dominé, s. 882 (ko. osion kirjoittaja: Rose, Anthony)
  39. ↑ a b Dominé, s. 883 (ko. osion kirjoittaja: Rose, Anthony)
  40. ↑ a b "Cloudy Bay, New Zealand's most famous Sauvignon Blanc, is the most extraordinary wine. Not so much for how it tastes – nowadays it has many a challenger in its trailblazing pungent, piercing, defiantly New World style – but for how much it is loved." & "Prices of New Zealand wine have remained pretty steep, partly because of the Cloudy Bay syndrome and partly because quantities produced are relatively small." Robinson, Jancis: Are NZ wines good value? jancisrobinson.com. 19.11.2001. Jancisrobinson.com. Arkistoitu 3.12.2008. Viitattu 29.1.2008.
  41. ↑ "Until five years ago when it was overtaken by Sauvignon Blanc, Chardonnay was the single most planted grape variety in the country." Sauvignons without the Sauvignon flavour? jancisrobinson.com. 17.2.2007. Jancisrobinson.com. Arkistoitu 19.1.2008. Viitattu 29.1.2008. (englanniksi)
  42. ↑ Marlborough Sauvignon Blanc 2005. Vicarage Lane Wines Ltd. Arkistoitu 8.8.2007. Viitattu 4.8.2007. (englanniksi)
  43. ↑ a b Robinson, Jancis: Australian Sauvignon Blanc – some great 2002s. jancisrobinson.com. 17.5.2003. Jancisrobinson.com. Arkistoitu 23.1.2008. Viitattu 29.1.2008. (englanniksi)
  44. ↑ Dominé, s. 879 (ko. osion kirjoittaja: Rose, Anthony)
  45. ↑ Dominé, s. 869 ja 871 (ko. osion kirjoittaja: Rose, Anthony)
  46. ↑ Dominé, s. 250 (ko. osion kirjoittajat: Dominé, André et al.)

Julkaisuja muokkaa

  • Allen, Malcolm S., et al.: Contribution of Methoxypyrazines to Sauvignon blanc Wine Aroma. Am. J. Enol. Vitic., 10.4.1990, nro 42:2, s. 109–112. American Society for Enology and Viticulture. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Tominaga, Takatoshi, et al.: Development of a Method for Analyzing the Volatile Thiols Involved in the Characteristic Aroma of Wines Made from Vitis vinifera L. Cv. Sauvignon Blanc. J. Agric. Food Chem, 12.2.1998, nro 46 (3), s. 1044–1048. American Chemical Society. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Bledsoe, A. M., et al.: Effects of Timing and Severity of Leaf Removal on Yield and Fruit Composition of Sauvignon blanc Grapevines. Am. J. Enol. Vitic., 10.3.1987, nro 39:1, s. 49–54. American Society for Enology and Viticulture.. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Dubourdieu, Denis, et al.: The Role of Yeasts in Grape Flavor Development during Fermentation: The Example of Sauvignon blanc. Am. J. Enol. Vitic., 2006, nro 57:1, s. 81–88. American Society for Enology and Viticulture.. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Naor, A. et al.: Shoot and cluster thinning influence vegetative growth, fruit yield, and wine quality of 'sauvignon blanc' grapevines. Journal of the American Society for Horticultural Science, 2002, 127. vsk, nro 4. American Society for Horticultural Science. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  • Brajkovich, Michael, et al.: Effect of Screwcap and Cork Closures on SO2 Levels and Aromas in a Sauvignon Blanc Wine. J. Agric. Food Chem., 22.11.2005, nro 53 (26), s. 10006–10011. American Chemical Society. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Greven, M., et al.: Regulated Deficit Irrigation (RDI) to save water and improve Sauvignon Blanc quality?. Water Science and Technology, , 51. vsk, nro 1, s. 9–17. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Parr, Wendy V., et al.: The distinctive flavour of New Zealand Sauvignon blanc: Sensory characterisation by wine professionals. Food Quality and Preference, 15.2.2007, 18. vsk, nro 9, s. 849–861. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Maggu, Manu, et al.: Effect of Skin Contact and Pressure on the Composition of Sauvignon Blanc Must. J. Agric. Food Chem., 20.11.2007, nro 55 (25), s. 10281–10288. American Chemical Society. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Charters, Steve: What is the problem with sauvignon blanc?: An investigation of expert dislike of an aesthetic product. British Food Journal, 2004, 106. vsk, nro 10/11, s. 850–860. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sauvignon_Blanc&oldid=22023335”