Sarvipöllö

lintulaji

Sarvipöllö (Asio otus) on pienen huuhkajan näköinen, Suomessa rauhoitettu pöllölaji.

Sarvipöllö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Sarvipöllöt Asio
Laji: otus
Kaksiosainen nimi

Asio otus
(Linnaeus, 1758)

Sarvipöllön levinneisyys
Sarvipöllön levinneisyys
Katso myös

  Sarvipöllö Wikispeciesissä
  Sarvipöllö Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

 
Sarvipöllön pää

Pystyt "sarvet" eli kaksi pään päällä sijaitsevaa höyhentupsua ovat erinomainen tuntomerkki. Joskus se kuitenkin taivuttaa sarvensa päätä vasten. Samannäköiseen suopöllöön ovat eroina mm. punaiset silmät, lennossa viirukas vatsapuoli, siiven takareunasta puuttuu valkoinen reunus ja pyrstön tummat juovat ovat kapeita. Sarvipöllön pituus on noin 31–37 cm, siipiväli 90–100 cm ja paino 250–400 g.

Sen ääni on noin kolmen sekunnin tasaisin välein toistuva matala ”huu”-ääni. Varoitusääniä ovat nokan naputtelu ja erilaiset käheät vinkunat sekä haukkumiset. Kesällä poikueet on helppo löytää, sillä ne kerjäävät öisin kimeästi vinkuen.

Vanhin suomalainen rengastettu sarvipöllö on ollut 17 vuotta, 8 kuukautta ja 24 päivää vanha.[3] Se on samalla Euroopan vanhin sarvipöllö.[4]

Ääntely muokkaa

Koiraan ääni on heikko, nenäsointinen toistettu "peh-uv". Varoitusääni on kiihkeä, nasaali "vräk, vräk-vräk". Sarvipöllön laulusarja on yksiosaista, hyvin matalia   "uh" (ohje)-huhuiluja, jotka toistuvat 2½ sekunnin välein. Aluksi hiljaa, sitten hieman täyteläisempänä. Ääni kuuluu ½-1 km:n päähän (hiljainen osuus vain 200 m). Toisinaan pariskunta esiintyy duettona.

Poikasten kerjuuääni on hyvin voimakas, "sydäntäsärkevä", kaksiosainen ja lopussa laskeva, venytetty, valittava   "pii-eh" (ohje), joka kuuluu yli kilometrin päähän.

Vanhat sarvipöllöt ovat suhteellisen äänettömiä.

Levinneisyys muokkaa

Sarvipöllö pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.[1] Suomessa sarvipöllö pesii TornioKuusamo-linjalle saakka. Pesivien lintujen määrä vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Hyvänä myyrävuotena Suomessa pesii noin 10 000 paria, huonona vain noin 2 000. Euroopassa pesii arviolta 304 000–776 000 paria, ja maailman populaatioksi on arvioitu 2,2–5,5 miljoonaa lintua[1].

Sarvipöllö on Suomessa rauhoitettu ja sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 673 euroa.[5]

Elinympäristö muokkaa

Sarvipöllö on havupuuvaltaisen metsänreunan tai metsäsaaren pesimälintu. Hyvänä vuotena pesii kaikenlaisissa metsissä peltojen ja rantojen äärellä. Vanha variksen pesä on sille mieleinen pesäpaikka.

Lisääntyminen muokkaa

 
Sarvipöllön poikaset
 
Sarvipöllön munia.

Pesii tavallisesti vanhassa variksen tai harakan pesässä. Muninta alkaa usein jo maaliskuussa, pääosa aloittaa huhtikuun puolimaissa. Naaras munii yleensä 4–6 valkoista munaa, joita se hautoo n. 4 viikkoa. Koiras ruokkii naarasta haudonnan aikana. Poikasia ruokkivat molemmat emot. Ne lähtevät kiipeilemään pesäpuun oksille 3-viikkoisina, ennen kuin ovat lentokykyisiä, ja oppivat lentämään 4-viikkoisina.

Ravinto muokkaa

Sarvipöllö syö lähes pelkästään pikkujyrsijöitä, pääasiassa peltomyyriä ja metsähiiriä. Lintuja ravinnosta on vain pieni osa.

Lähteet muokkaa

  1. a b c BirdLife International: Asio otus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.6.2021. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Sarvipöllö – Asio otus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Lintujen ikäennätykset Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.6.2021.
  4. Longevity list European Union for Bird Ringing. Viitattu 22.6.2021. (englanniksi)
  5. Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista finlex.fi. Arkistoitu 28.7.2021. Viitattu 22.6.2021.

Aiheesta muualla muokkaa