Sardanapaloksen kuolema
Sardanapaloksen kuolema (ransk. La Mort de Sardanapale) on ranskalaisen Eugène Delacroix’n historiamaalaus vuodelta 1827. Se kuvaa muinaisen Assyrian myyttisen viimeisen kuninkaan Sardanapaloksen viimeisiä hetkiä.[1]
Maalauksen innoittajana oli vuonna 1821 ilmestynyt englantilaisen George Byronin teos Sardanapalos. Maalaus kuitenkin esittää tapahtumat erilaisina: Byronin näytelmässä Sardanapalos tekee itsemurhan polttamalla itsensä roviolla yhdessä lempivaimonsa kanssa, mutta Delacroix’n maalauksessa itsemurhaan valmistautuva Sardanapalos makailee levollisesti vuoteella samalla kun palvelijat surmaavat hänen vaimonsa ja hevosensa sekä tuhoavat hänen aarteensa hänen silmiensä edessä. Taustalla oikealla linnoitus savuaa. Delacroix’n mukaan maalauksen oli tarkoitus tuomita Sardanapaloksen edustama hillittömän ylellinen elämä, mutta monet aikalaiset arvostelivat maalausta sen sisältämien julmuuksien ja irstailujen vuoksi. Sardanapaloksen rento asento maalauksessa antaa ymmärtää, että hän nauttii julmasta näytöksestä.[1]
Sardanapaloksen kuolema kuuluu Louvren taidemuseon kokoelmiin Pariisissa. Maalauksen mitat ovat 392 x 496 senttimetriä.[1] Vuonna 1844 maalattu pienempi versio teoksesta on Philadelphian taidemuseon kokoelmissa Yhdysvalloissa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Pinx. Maalaustaiteen mestareita: osa 3, Todellisuus ylittää ihanteet, s. 140. WSOY 2004.
- ↑ The Death of Sardanapalus (englanniksi) Philadelphia Museum of Art. Viitattu 1.7.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sardanapaloksen kuolema Wikimedia Commonsissa
- Analyysia maalauksesta (englanniksi) Artble