Sanna Kekäläinen

Sanna Kekäläinen (s. 23. tammikuuta 1962 Helsinki) on suomalainen koreografi-tanssija sekä helsinkiläisen Kekäläinen & Companyn (K&C) taiteellinen johtaja ja perustaja.

Sanna Kekäläinen, koreografi-tanssija, taiteellinen johtaja Kekäläinen & Company

Kekäläinen & Company perustettiin vuonna 1996, ja se toimi 1996–2001 nimellä Ruumiillisen Taiteen Teatteri. K&C vaalii tanssitaidetta älyllisenä taidemuotona ja hyödyntää tanssin poeettista ja poliittista potentiaalia. K&C työskentelee Kaapelitehtaalla Helsingissä Ruumiillisen taiteen teatterissa.

Kekäläisen teokset laajentavat käsitystä tanssiteoksesta yhdistäen filosofiaa, sukupuolen moninaisuutta, queer-teoriaa, feminismiä, tekstejä sekä konseptuaalista ajattelua vahvasti fyysiseen ja ainutlaatuiseen liikekieleen.

Taustaa

Kekäläinen opiskeli London Contemporary Dance Schoolissa 1980–1983 ja oli kausittain opiskelijana Theaterschool of Amsterdamissa vuosina 1983 ja 1985. Kekäläinen oli mukana perustamassa Zodiak Presents ry:tä (1986), joka toimii nykyään nimellä Zodiak – Uuden tanssin keskus. Kekäläisen kausi Zodiakissa kesti 1986–1996, ja hän loi sinä aikana yli 20 teosta.

Taiteellinen statement

Taiteilijana Kekäläinen ottaa kantaa maailman tilaan. Kekäläisen mielestä on järkyttävää huomata tämänhetkinen jako itään ja länteen, pohjoiseen ja etelään, rikkaisiin ja köyhiin, A- ja B-luokan kansalaisiin.

Kekäläinen on löytänyt tavan linkittää ruumiissa koetut yksityiset kokemukset laajempiin sosiaalisiin kokonaisuuksiin syvällisen tutkimuksen kautta. Esimerkkinä tästä tutkimuksesta toimii käsitys läheisyyden tärkeydestä fyysisenä kokemuksena, joka koskee niin yksilöä kuin valtioitakin. Läheisyyden vastakohtana on väkivalta; hyväksikäyttävä terrori, etninen puhdistus tai sotatila. Hänen painotuksensa on yhteisten ja jaettavien mahdollisuuksien löytämisessä erottelun ja eristämisen sijaan.

Kekäläisen taiteellisen työn yhtenä kantavana ajatuksena on ollut tutkia kuinka paljon informaatiota ja ajattelua liike voi ilmaista. Liike on hänen mielestään yhtä täsmällinen keino kommunikoida ja ilmaista kuin mikä tahansa muu kommunikaation muoto. Kekäläinen on kehittänyt metodin kirjoittaa tanssilla ja tanssissa, hän on myös tuonut kirjoitetun ja puhutun sanan osaksi nykytanssin konseptia. Feminismin, filosofian ja psykoanalyysin lähtökohdista Kekäläinen on luonut tapoja linkittää ruumiissa koetut yksityiset kokemukset laajempiin sosiaalisiin yhteyksiin.

Kekäläinen on pohtinut esitys-sanaa ja sen merkitystä. Esitystilanne tuo ihmiset yhteen, oli muoto sitten teatteri, tanssi tai jokin muu taidemuoto. Tämä on jo itsessään merkittävää ja näyttää olevan ihmisen arkaainen tarve. Jos esityksen tavoitteena on purkaa sisältönsä ja merkityksensä ja tarkastella tilannetta niin vuorovaikutuksellisesti kuin mahdollista, onko kyseessä silloin esitys vai enemminkin länsimainen rituaali?

Kekäläinen vastustaa markkinatalouden sanastoa, jota ilmenee yhä enemmän ja enemmän myös kulttuurin ja taiteen alueilla. Hän ei koe itseään palveluntarjoajana, vaan ehkä enemmän palvelijana. Kekäläistä motivoi lisääntyvä arvojen ja humanismin katoaminen, rahan merkityksen kasvaminen maailmassa ja taiteen kaupallistuminen sekä epätasa-arvon ja hyväksikäytön lisääntyminen. Kekäläistä onkin kuvattu feministisen eksistenssin promoottorina, provokaattorina, ongelmanasettelijana, tarkkailijana ja runoilijana.

Kekäläisen teosten tematiikka on kahlannut läpi sukupuolen moninaisuutta, häpeää, maailmanlaajuista eriarvoistumista, yhteisön suhtautumista mielenterveysongelmiin ja hulluuteen. Uusimmissa teoksissaan Kekäläinen & Company on syventynyt tutkimaan maapallon hälyttävää tilaa sekä ihmisen väistämätöntä pääroolia ekokatastrofiin suistumisessa.

Vuonna 2020 Kekäläinen aloitti antroposeenin aikakautta käsittelevän teossarjan, jonka ensimmäinen osa If I Would Lose My Voice kantaesitettiin Suomen Kansallisteatterissa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ns. vapaan kentän koreografi ryhmineen esiintyi Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Teossarjan toinen osa, Parvi – Flock, havainnoi antroposeenin ajan olentoja ja luontokappaleita ja se kantaesitettiin Suomen Kansallismuseossa. Toisessa osassa Kekäläinen nosti keskiöön kokemuksen ryhmästä sekä äänen merkityksestä tiedon ja tunneviestien välittäjänä.

Taiteellinen merkitys

Kekäläinen edustaa omaleimasta estetiikkaa ja on tehnyt useita taiteellisia avauksia suomalaisessa nykytaidekentässä. Filosofi Olli Ahlroos on kuvaillut Kekäläistä yhdeksi mielenkiintoisimmaksi, ellei jopa merkittävimmäksi nykytaiteilijaksi. Kriitikko Maria Säkö on teosarviossaan 18.8.2020 väittänyt, että harva tanssitaiteilija uskaltaa olla niin järkähtämättömän poliittinen kuin Sanna Kekäläinen.

Eurooppalainen Springback Magazine julkaisi keväällä 2019 painetun vuosikirjan, johon oli valittu Spring Forward -festivaalin verkkolehdessä julkaistuista artikkeleista kiinnostavimmat. Vuosikirjaan valittiin tutkija Riikka Laakson kirjoittama englanninkielinen artikkeli The Naked Stage of Sanna Kekäläinen, joka antoi tiiviin ja avartavan kuvauksen Sanna Kekäläisen taiteesta ja metodeista. Joulukuussa 2019 filosofialehti Hyperion: On the future of Aesthetics julkaisi kaksi laajaa artikkelia Kekäläisen taiteesta. Lehdessä oli englanninkielinen käännös filosofi Olli Ahlroosin artikkelista The Courage that Art Demands, joka alkujaan on julkaistu Tanz im August -festivaalin lehdessä 2017 sekä kirjassa Sielu, Ruumis ja Liha – Näkökulmia Sanna Kekäläisen työhön (2018). Lehdessä julkaistiin myös tutkija Riikka Laakson artikkeli The Routes of a Nymph: A Shaping Body in the Poetics of Sanna Kekäläinen.

Teokset

• Ensimmäinen tanssi – Den foerste dans, 1982
• Unfair Situation, 1983
• Ladies, 1984
• 111. yö, 111th Night 1984
• Serenaadi, 1984
• Strip, 1984–1985
• Rockaby, 1985–1986
• Der Raum, 1987
• Der Raum Zwei, 1987
• Euterpe, 1988
• Lilit Lins, 1988
• Pentti Kekäläinen kulkee – går igen, 1988
• Valkoisia ja äänettömiä raivoja, White and Silent Cries, 1989
• Valkoisia ja äänettömiä raivoja 2 eli Tlönin ja Uqbarin hovitansseja, 1989
• Santa-Maria della Grazia, 1990
• Tropismeja, 1990 (tilausteos Liikkeellä Marraskuussa -festivaali)
• Santa-Maria Furiosa, 1990
• Onnellinen – L’Heureuse, 1991
• Studien über Hysterie, 1991
• Taivaan ja Helvetin avioliitto, Marriage of Heaven and Hell, 1992
• Miekassani on 7 terää ja 3 solmua, My Sword has 7 edges and 3 Knots, 1992 (tilausteos Liikkeellä Marraskuussa -festivaali)
• Skolaris, 1993 (tilausteos Modernin Taiteen museo)
• Te jotka asutte aikaa, You Who Live The Time, 1993, Villa Kleineh, Kaivopuisto
• Ehdotus duetoksi kahdelle miehelle, Proposal for a Duet for Two Men 1993
• Autuaiden lauluja, Songs of the Blissfull, 1994, musiikki AVANTI!
• Hiiltynyt onni, 1994 (TeaK)
• Kuuhullut, Moondrunk 1994
• Hic & Nunc & Camp, 1995 (TeaK)
• Viides vuodenaika, Fifth Season 1995
• Kaksoisolento, The Double 1995
• Requiem, 1996
• Faunin iltapäivä, The Afternoon of a Faun, 1996 (tilausteos Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali)
• Spartacus, 1996 (tilausteos Helsingin Juhlaviikot)
• Halun tekoja, Acts of Desire 1996
• Katharctic – arktinen kantaatti kuudelle tanssijalle, 1997
• Villa Maanis, 1997
• Veden varassa, 1997, (tilausteos Crusell-viikot)
• Querelle – Variations, 1997
• Spartacus, 1998
• Rekonstruction series, works 1987–1992: Der Raum, Studien über Hysterie, My Sword has seven edges and three knots, Santa-Maria della Grazia, October 1998, (tilausteos Kiasma-teatteri)
• Minä ja mies, 1998, TeaK
• Rakkauden Vangit, Prisoners of Love 1999
• Kuolema Venetsiassa, Death in Venice 1999
• Net / Verkko – kuvitelmia muukalaisuudesta, Net – Images of the Other 2000
• Slow O, 2000
• IHO – Skinless, 2001
• Uhri – Sacre, 2001
• VERSO – Kaksi versiota katoavaisuudesta, Two versions of Transientness 2002
• BODY – Fragmentteja ihmisen ruumiista, Fragments of the Human Body 2002
• Ehdotus duetoksi kahdelle miehelle, Proposal for a Duet for Two Men (uusversio, orig. 1993) ja Nais(t)en duetto, 2003
• MIELI - MIND, 2004
• Requiem, 2004 (uusi versio, orig. 1996, TeaK)
• Persoona – Person, Mielen heijastuksia 2004
• TEO, 2004
• Todellisuus – Reality ja Uhri – Sacre II, 2005
• OLEVA - CREATURE ja Tunnistamaton tanssija – Unidentified dancer, 2006,
• Faunin iltapäivä - Afternoon of a Faun and La Petrushka, 2006
• Yksityinen - Private, 2006,
• Puna-Red-Rouge, 2007
• Julkinen – Public, 2007, TeaK
• Pää - Head, 2008
• Rakkausharjoitelma, 2008
• Onni-Bonheur-Happiness, 2009
• Häpeä - Shame, 2010
• Onni-Bonheur-Happiness 2, 2010
• Häpeämättömät - Shameless, 2010
• THE BEAST – A Book in an Orange Tent, 2011
• Rehearsal, 2012
• K&C 15-vuotisjuhalfestivaali: THE BEAST ja uusversiot Iho-Skinless, Uhri-Sacre, Verso, 2012
• QUEER ELEGIOITA, Queer Elegies 2013,
• SANANVAPAUS & SPEKTAAKKELI, Speech & Spectacle 2014
• PRIVATE: NARSISMI REMIX, 2014
• DIVA VULVA, 2015
• Passion, 2016
• Hafed kollaasi eroista ja hauraudesta, Hafed Collage of Differences and Fragility, 2016
• WHORESCOPE, 2017
• HULLUT (Insane), 2018
• Vieras-Främling-Stranger, 2019
• If I Would Lose My Voice, 2020
• Parvi-Flock, 2021
• Epidermis - Maan hauras iho, 2022
• Shared Space And Things We Need, 2023

Lyhyesti

• Lukuisia esiintymisiä eri festivaaleilla ja teattereissa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
• Residenssitaiteilijana WUKissa Wienissä, Itävallassa (TransEuropeHalles) kesällä 1998.
• Tilattu Rekonstruktiosarja neljästä varhaisesta työstä Kiasma-teatteriin avajaisohjelmaksi vuonna 1998.
• Goethe-instituutin asiantuntijavieraana Global Dance Festivalilla Düsseldorfissa kesällä 2002.
• Residenssitaiteilijana Tukholman Dansens Husissa keväällä 2011.

Apurahoja ja palkintoja

• 1989 Valtion 1-vuotinen taiteilija-apuraha
• 1990 Valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha
• 1990 Tanssitaiteen valtion palkinto, Zodiak Presents
• 1994 Nuori Suomi -palkinto
• 1996 Valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha
• 1999 Valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha
• 2004 Valtion 1-vuotinen taiteilija-apuraha
• 2005 Valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha
• 2010 Valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha
• 2018 Valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha

Artikkelit ja kirjallisuus

Omia kirjoituksia

• ”Tanssin opiskelua Lontoossa.” Tanssi 3/1982.
• "Esiintyminen – arvoitus." Askelmerkkejä tanssin historiasta, ruumiista ja sukupuolesta. Tanssin tutkimuksen vuosikirja nro 3. Toim. Päivi K. Pakkanen, Jaana Parviainen, Leena Rouhiainen, Annika Tudeer. Central Arts Council. 1999.
• "Puolalainen nykytanssi nousee." Tanssi 3/2001.
• "Nykyinen taidepolitiikka johtaa valmisvaate-tanssiin." Tanssi 1/2003
• Tanssin tekijät – 35 näkökulmaa koreografin työhön. Toim. Hannele Jyrkkä, 2005
• "Ehdotus sukupuolen esittämiseksi näyttämöllä." Mustekala 2/2015, 59. vsk.

Artikkeleita

• Sutinen, Virve: "Hysteria". Taide 2/1992.
• Kantonen, Leea: "Hurmio". Taide 6/1994.
• Brotherus, Hanna: "Ollako vai eikö olla? Myyttien raskaus." Tanssi 4/1995.
• Sutinen, Virve: "Ruumiillisen taiteen 'ambitious bitch'." Tanssi 2/1997.
• Sutinen, Virve: "The rise and falls of Physical Art Theatre." Tanssi 3/1997.
• Tawast, Minna: "Sanna Kekäläinen uudistuneen vanhan edessä." Tanssi 3/1998.
• "Physical Art Theatre. Faun. Studien über Hysterie." Finnish Dance in Focus 1999.
• Laakkonen, Johanna: "The Harmony of Chaos: Sanna Kekäläinen." Finnish Dance in Focus 2001.
• Saarakkala, Janne "Sanna Kekäläinen alastomana." Esitys 2/2010.
• Salusjärvi, Aleksis: "Tanssissa korostuu naisen keho, liike ja vuorovaikutus." Kritiikin uutiset 4/2012.
• Ahlroos, Olli. "Kysymyksiä taiteesta ja taiteilijaksi tulemisesta Sanna Kekäläiselle." Liikekieli.com 2016.

Kirjoja

• Laakso, Riikka ym.: Sielu, ruumis ja liha – näkökulmia Sanna Kekäläisen työhön. Helsinki: Books on Demand GmbH, 2018. ISBN 978-951-568-957-3.

Aiheesta muualla

• Kekäläinen & Companyn sivusto
• Kekäläinen & Company Vimeossa