Samuli Häkkinen
Samuel (Samuli) Häkkinen (28. elokuuta 1857 Saarijärvi – 6. toukokuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen poliitikko ja kansakoulunopettaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908 ja 1914–1918.[1] Sisällissodan aikana Häkkinen työskenteli punaisten hallinnossa ja hänet teloitettiin Viipurin vankileirillä.
| Samuli Häkkinen | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–31.7.1908, 2.2.1914–6.5.1918
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Vaasan itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. elokuuta 1857 Saarijärvi |
| Kuollut | 6. toukokuuta 1918 (60 vuotta) Viipuri |
| Ammatti | kansakoulunopettaja |
Elämä muokkaa
Saarijärven Lannevedessä syntyneen Samuli Häkkisen vanhemmat olivat Pieksamäeltä kotoisin ollut talollinen Aatami Häkkinen (1822-1891) ja Maria Stina Iisakintytär (1823-1893). Vuonna 1883 Häkkinen valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista, jonka jälkeen hän työskenteli opettajana Paavolassa 1883–1885, Karttulassa 1885–1889, Rautavaaralla 1889–1890 ja Viitasaaren Ilmolahdessa 1890–1918.[1]
Häkkinen oli mukana raittiusliikkeessä jo 1880-luvulla.[2] Vuonna 1906 Häkkinen liittyi Viitasaaren työväenyhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän myöhemmin toimi.[3][4] Samana vuonna Häkkinen oli perustamassa Keihärinkosken työväenyhdistystä.[5] Viitasaarella asuessaan hän viljeli opettajantyönsä ohessa vuokraamaansa torppaa ja toimi pitkään paikallisten torpparien luottamusmiehenä. Häkkinen oli myös valtakunnallisen torpparien keskustoimikunnan jäsen.[6] Vuonna 1907 Häkkinen valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hän putosi eduskunnasta jo seuraavissa vaaleissa, mutta valittiin uudelleen 1914.[1]
Vuonna 1917 Häkkinen oli perustamassa lyhytikäiseksi jäänyttä sosialidemokraattista opettajaliittoa.[7] Sisällissodan aikana hän toimi kansanvaltuuskunnan maatalousasiainosaston rahastonhoitajana ja sen alaisuuteen muodostetun metsäneuvoston komissaarina.[8][9] Sodan loppuvaiheessa punaisten hallinto siirtyi Viipuriin, jossa Häkkinen vangittiin Viipurin taistelun yhteydessä ja teloitettiin toukokuussa 1918.[10]
Perhe muokkaa
Samuli Häkkisen puoliso oli Ähtävällä syntynyt Olivia Eufrosyne Englund (1862-1946), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1890.[6] Pariskunnalla oli kuusi lasta. Heidän tyttärensä Sally Siviä Laakson (1898–1988) puoliso oli kirjailija Lenni Laakso.[11]
Teokset muokkaa
- Näreelän emännän kahvirahat : näytelmä 2 näytöksessä. Viitasaari: tekijä, 1903.
- Kansamme pääelinkeinot ja kansakoulu : Jyväskylän seminaarin luentokurssien keskustelu-iltamassa Syyskuun 21 p:nä 1906 esitetty alustus kansakoulu-opetuksen lähentämiseksi elämään. Viitasaari: tekijä, 1906.
- Saippuankeittäjän luona : työväenkysymystä käsittelevää keskustelua sosialismin valossa. Keski-Suomen työväen kirjasia n:o 3. Jyväskylä: Keski-Suomen työväki, 1908.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Samuli Häkkinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.4.2007.
- ↑ Raittiuden Ystäviin ovat liittyneet seuraavat paikallisyhdistykset. Aamunairut, 1.4.1886, nro 7, s. 53. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ Luokkakoston uhrit Viitasaarella. Työn Voima, 15.1.1921, nro 9, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 7. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
- ↑ Kuljetun matkan tienraivaajia. Työn Voima, 24.3.1931, nro 69, s. 16. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ a b Patrikainen, Seppo ; Joensuu, Miikka: Se olkoon vapauden työ : Vaasan läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö ja SDP:n Keski-Suomen piiri 1906-2006, s. 428. Jyväskylä: SDP:n Keski-Suomen piiri, 2007. ISBN 978-952-92258-6-6.
- ↑ Rantala, Jukka: Kansakoulunopettajat ja kapina : vuoden 1918 punaisuussyytökset ja opettajan asema paikallisyhteisössä, s. 24–25, 29. Historiallisia tutkimuksia 214. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-74637-3-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 204. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-86007-9-1.
- ↑ Hertz, Martti: ”Metsähallitus 1859–1934”, Acta forestalia fennica 43., s. 69. Helsinki: Suomen Metsätieteellinen Seura, 1938. Kansalliskirjasto.
- ↑ Häkkinen, Samuel (arkistoitu sivu) Suomen sotasurmat 1914–1922. 5.3.2002. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 8.7.2013.
- ↑ Samuli Aataminpoika Häkkinen 6.5.2022. Geni. Viitattu 21.9.2022.