Samir Nasri
Samir Nasri (arab. سمير ناصري, s. 26. kesäkuuta 1987 Marseille, Ranska) on ranskalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan keskikenttäpelaaja. Hän edusti viimeisenä seurana belgialaista Anderlechtia. Hän lopetti ammattiuran vuonna 2020.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Samir Nasri | ||
| Syntymäaika | 26. kesäkuuta 1987 | ||
| Syntymäpaikka |  Marseille, Ranska
| ||
| Pelipaikka | hyökkäävä keskikenttäpelaaja | ||
| Pituus | 175 senttimetriä | ||
| Seura | |||
| Seura |  Anderlecht
| ||
| Junioriseurat | |||
| 1995–1997 | Pennes Mirabeau
| ||
| 1997–2004 | Marseille
| ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2004–2008 | Marseille
|
121 | (11) |
| 2008–2011 |  Arsenal
|
86 | (18) |
| 2011–2017 | Manchester City
|
129 | (18) |
| 2016–2017 | →  Sevilla (laina)
|
23 | (2) |
| 2017–2018 |  Antalyaspor
|
8 | (2) |
| 2019 | West Ham
|
5 | (0) |
| 2019–2020 | Anderlecht
|
||
| Yhteensä | 372 | (52) | |
| Maajoukkue | |||
| – | Ranska U16
|
18 | (8) |
| – | Ranska U17
|
18 | (8) |
| – | Ranska U18
|
4 | (0) |
| – | Ranska U19
|
10 | (5) |
| 2006 | Ranska U21
|
4 | (0) |
| 2007–2013 | Ranska
|
41 | (5) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 2. kesäkuuta 2019.2. kesäkuuta 2019 | |||
Etniseltä taustaltaan Nasri on kabyliberberi, sillä hänen vanhempansa muuttivat Algeriasta Ranskaan. Nasria verrattiin uransa alussa pelipaikkansa ja -tyylinsä sekä taustansa vuoksi vuonna 2006 pelaajauransa päättäneeseen Zinédine Zidaneen.[1] Nasri on uskonnoltaan muslimi.[2]
Seurajoukkueura muokkaa
Nasri pelasi kasvattajaseuransa Marseillen edustusjoukkueessa kaudesta 2004–2005 lähtien.[3] Vuosina 2006 ja 2007 joukkue ylsi Ranskan cupin loppuotteluun. Kaudella 2006–2007 Nasri valittiin Ligue 1:n parhaaksi nuoreksi pelaajaksi sekä sarjan tähdistöjoukkueeseen.[4]
Heinäkuussa 2008 Nasri siirtyi Arsenaliin.[5] Nasri ehti edustaa Arsenalia kolmen kauden ajan. Joukkue ei voittanut yhtään pokaalia Nasrin seurassa oloaikana. Henkilökohtaisella tasolla Nasri onnistui kuitenkin tekemään läpimurtonsa maailman huipulle. Ensimmäisellä Arsenal-kaudellaan Nasri pelasi Valioliigassa 29 ottelua, joissa hän onnistui maalinteossa kuudesti. Kauden kohokohta Nasrin osalta oli 8. marraskuuta pelattu ottelu Manchester Unitedia vastaan, jonka Arsenal voitti Nasrin kahdella maalilla 2–1. Toinen Arsenal-kausi alkoi Nasrin osalta synkissä merkeissä, sillä hän mursi jalkansa 21. heinäkuuta pelatussa harjoitusottelussa.[6] Ranskalainen oli sivussa pelikentiltä kolme kuukautta ja pelasi kauden aikana yhteensä 26 Valioliigaottelua ja maaleja kauden aikana syntyi kaksi.
Kausi 2010–2011 oli Nasrin lopullinen läpimurto Valioliigan tähtikaartiin. Kauden aikana Nasri onnistui maalinteossa kaikki kilpailut huomioiden 15 kertaa, joista 10 syntyi Valioliigassa. Arsenal sijoittui Valioliigassa toiseksi ja Nasri valittiin Valioliigan vuoden joukkueeseen.[7]
2011–2012 kauden Nasri aloitti Arsenalin paidassa, mutta siirtyi jo elokuun siirtoikkunassa Manchester Cityyn 25 miljoonan punnan kaupassa. Nasrin kausi Manchesterissa sujui ailahtelevasti ja rooli jäi odotettua pienemmäksi. 21. maaliskuuta Nasri teki Citylle tärkeän 2–1-voittomaalin Chelsea vastaan pelatussa ottelussa. Koko kauden maalisaldo Valioliigassa jäi viiteen osumaan, mutta Nasri pääsi juhlimaan Cityn joukkueen mukana uransa ensimmäistä Valioliigamestaruutta. Hän voitti samana vuonna myös Community Shieldin.
Kaudella 2012–2013 Nasri teki kaksi valioliigamaalia Cityn sijoittuessa sarjassa toiseksi[8]. Hän kuului myös FA cupin finaalin hävinneeseen joukkueeseen[9]. Seuraavalla kaudella hän voitti valioliigan ja liigacupin mestaruudet, ja teki valioliigassa kaikkiaan seitsemän maalia. Kaudella 2014–2015 City sijoittui valioliigassa toiseksi, ja Nasri teki kaksi maalia[8]. Seuraavalla kaudella hän oli takareisivamman vuoksi yli viisi kuukautta sivussa. Valioliigassa hän teki kaksi maalia. Elokuussa 2016 hän siirtyi loppukauden mittaisella lainasopimuksella Primera Divisiónin Sevillaan, jossa teki 23 pääsarjaottelussa kaksi maalia.
Nasri siirtyi elokuussa 2017 Turkin Superliigan Antalyasporiin 3,5 miljoonan euron siirtosummalla. Hän ehti pelata seurassa vain kahdeksan sarjaottelua ennen kuin purki sopimuksensa tammikuussa 2018. Helmikuussa 2018 hän sai doping-rikkomuksesta puolen vuoden kilpailukiellon, joka myöhemmin piteni 18 kuukauden pituiseksi alkaen takautuvasti heinäkuussa 2017.[10][11][12] Hän teki Englannin Valioliigan West Hamin kanssa puolen vuoden mittaisen sopimuksen tammikuussa 2019.[13] Hän pelasi kevätkauden aikana viisi valioliigaottelua ja yhden pelin FA Cupissa, eikä hänen sopimustaan jatkettu.[14]
Maajoukkueura muokkaa
Vuonna 2004 Nasri kuului alle 17-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden voittaneeseen joukkueeseen.[15]. Ranskan maajoukkueessa hän debytoi ystävyysottelussa Itävaltaa vastaan 28. maaliskuuta 2007, ja maajoukkueuran ensimmäinen maali syntyi 6. kesäkuuta 2007 EM-karsintaottelussa Georgiaa vastaan. Vuoden 2008 EM-kilpailuissa hän tuli vaihdosta kentälle kahdessa ottelussa. [16]
Nasri pelasi seuraavissa MM-karsinnoissa vain kahdessa ottelussa ja 28. maaliskuuta 2009 pelatun Liettua-ottelun jälkeen häntä ei nähty Ranskan maajoukkuepaidassa lähes puoleentoista vuoteen. Ranska floppasi MM-kisoissa täydellisesti ja valmentaja Raymond Domenech sai lähteä. Tilalle tullut Laurent Blanc nosti Nasrin takaisin maajoukkueeseen ja hänet nähtiin myös Ranskan joukkueen kapteenina Luxemburgia vastaan, EM-karsintaottelussa Puolan ja Ukrainan kisoihin. Nasri oli mukana Ranskan EM-kisajoukkueessa 2012 ja teki avausottelussa Ranskan ainoan maalin, kun joukkue pelasi 1–1-tasapelin Englantia vastaan.[17] Ranskan kisataival päättyi puolivälierissä 2–0-tappioon Espanjalle.[18] Nasri pelasi kaikissa Ranskan neljässä ottelussa. Seuraavan kerran hänet valittiin maajoukkueeseen elokuussa 2013, ja viimeisimmän maaottelunsa hän on pelannut saman vuoden marraskuussa MM-jatkokarsinnassa Ukrainaa vastaan.
Lähteet muokkaa
- Samir Nasri Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- Samir Nasri National Football Teams -sivustolla (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Samir Nasri, 19 ans, est vraiment ”made in Marseille” Le Monde. Viitattu 7.6.2007.
- ↑ ‘My manager told me to choose between fasting or playing – I chose to fast’ - how Muslim footballers including Mesut Ozil and Amr Zaki approach Ramadan
- ↑ Samir Nasri French Football League. Viitattu 7.6.2007.
- ↑ L1's best young player and in the team of the season (Arkistoitu – Internet Archive) Olympique de Marseille. Viitattu 7.6.2007.
- ↑ Samir Nasri agrees to join Arsenal from Olympique Marseille Arsenal FC. Viitattu 11.7.2008.
- ↑ http://www.skysports.com/story/0,19528,11661_5446588,00.html Viitattu 3.7.2012
- ↑ http://soccernet.espn.go.com/news/story/_/id/908622/manchester-united-and-arsenal-dominate-pfa-team-of-the-year?cc=5739 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 3.7.2012
- ↑ a b S. Nasri soccerway.com. Viitattu 9.8.2015. (englanniksi)
- ↑ The FA Cup Final 11 May 2013 - 5:15 PM wembleystadium.com. Viitattu 9.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Strozyk, Matias: Entisen valioliigatähden vaikeudet jatkuvat – puolen vuoden panna doping-rikkomuksesta 25.2.2018. Yle. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Karttunen, Anu: Nasrin vaikeudet jatkuvat – kilpailukielto pidennettiin peräti 18 kuukauteen 1.8.2018. Yle. Viitattu 1.9.2018.
- ↑ Dopingpannasta vapautuva Samir Nasri West Hamiin yle.fi. 31.12.2018. Viitattu 2.6.2019.
- ↑ Ex-Arsenal, Manchester City Player Samir Nasri Signs West Ham Contract
- ↑ West Ham news: Andy Carroll, Adrian and Samir Nasri to leave when their contracts expire
- ↑ France enjoy home comforts UEFA. Viitattu 7.6.2007.
- ↑ Équipe de France FFF. Viitattu 7.6.2007.
- ↑ http://www.worldfootball.net/spielbericht/em-2012-in-polen-ukraine-gruppe-d-frankreich-england/ Viitattu 4.7.2012
- ↑ http://www.worldfootball.net/spielbericht/em-2012-in-polen-ukraine-viertelfinale-spanien-frankreich/ Viitattu 4.7.2012
Aiheesta muualla muokkaa
- Samir Nasrin virallinen sivusto (ranskaksi)
- Samir Nasri Ligue 1:n sivustolla (englanniksi)
- Samir Nasri Ranskan jalkapalloliiton sivustolla (ranskaksi)
| Edeltäjä: Yoann Gourcuff |
France Footballin vuoden pelaaja 2010 |
Seuraaja: Karim Benzema |