Sam Loyd

Samuel Loyd (30. tammikuuta 1841 – 10. huhtikuuta 1911) oli yhdysvaltalainen shakin­pelaaja, shakki­tehtävien ja pulmapelien laatija sekä ajan­viete­matematiikan tutkija. Hän syntyi Philadelphiassa, mutta asui suuren osan lapsuudestaan New Yorkissa.

Sam Loyd
Henkilötiedot
Muut nimet	Samuel Loyd
Syntynyt	30. tammikuuta 1841 Philadelphia, Yhdysvallat
Kuollut	10. huhtikuuta 1911
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Ammatti	shakkitehtävien ja ongelmapelien laatija, matemaatikko
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Loyd laati suuren joukon mielen­kiintoisia shakki­tehtäviä. Uransa huipulla hän oli yksi Yhdysvaltojen parhaista shakin­pelaajasta, ja chessmetricsillä mitattuna hän oli myös koko maailman 15:nneksi paras pelaaja.

Hän pelasi Pariisin shakkiturnauksessa vuonna 1867, joskin huonolla menestyksellä ja jääden viimeisten joukkoon. Turnauksen voitti Ingatz von Kolisch.

Loydin kuoleman jälkeen hänen poikansa kokosi hänen laatimistaan tehtävistä kirjan Cyclopedia of 5000 Puzzles, joka julkaistiin vuonna 1914. Poika, jonka nimi myös oli Sam, jätti nimestään pois merkinnän Jr. ja alkoi julkaista uusintapainoksia isänsä laatimista tehtävistä.

Jälkimaine

Loydia pidetään laajalti yhdenä Yhdysvaltojen suurista ongelmatehtävien laatijoista ja popularisoijista, usein suorastaan kaikkein suurimpana. Martin Gardner nimitti häntä ”Amerikan suurimmaksi tehtävien laatijaksi” ja The Strand nimitti häntä vuonna 1898 ”tehtävän­laatijoiden ruhtinaaksi”. Shakki­tehtävien laatijana hänen tyylinsä erottuu kekseliäisyytensä ja huumorinsa ansioista.

Loyd tunentaan kuitenkin myös valehtelijana ja itsekehusta, mistä häntä on arvosteltu. Martin Gardnerin lausunto jatkuukin: ”mutta myös selvästi touhuaja”. Kanadalainen tehtävien laatija Mel Stover nimitti Loydia ”vanhaksi hylkiöksi” ja Matthew Costello ”ongelma­tehtävien suurimmaksi kuuluisuudeksi ... popularisoijaksi, neroksi”, mutta myös ”kaupustelijaksi”.

Jonkin aikaa hän teki yhteis­työtä Henry Dudeneyn kanssa, mutta Dudeney lopetti kirjeenvaihdon ja syytti Loydia hänen laatimiensa tehtävien varastamisesta ja julkaisemisesta omalla nimeltään. Dudeney halveksi Loydia siinä määrin, että samasti tämän paholaisen kanssa.

15-peli

Loyd väitti vuodesta 1891 kuolemaansa saakka 1911 keksineensä 15-pelin. Teoksessa Cyclopedia of Puzzles, joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen, sanottiin: ”Ongelma­­pelien maan vanhemmat asukkaat muistavat, kuinka minä 1870-luvun alussa sain koko maailman hulluksi pienellä laatikolla, jossa oli siirrettäviä laattoja ja joka tuli tunnetuksi 14-15-pelinä.” Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, sillä pelin oli keksinyt posti­mestari Noyes Chapman, eikä Loydilla ei ollut mitään tekemistä pelin keksimisen eikä sen alku­peräisen suosion kanssa. Lisäksi peli tuli tunnetuksi vasta vuonna 1880, ei 1870-luvun alussa. Loyd julkaisi ensimmäisen artikkelinsa pelistä vasta vuonna 1896, mutta vuodesta 1891 lähtien hän 20 vuoden ajan pyrki valheellisesti väittämään keksineensä sen.

Loyd oli innostunut myös tangram-tehtävistä ja hän julkaisi kirjan, jossa oli 700 ainutlaatuista tangram-kuviota ja mieli­kuvituksellinen historiikki Tangramin alkuperästä. Kertomus esitettiin totena, mutta sitä on pidetty Sam Loydin onnistuneimpana huijauksena.

Shakkitehtävät

Excelsior

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Sam Loydin ”Excelsior”. Matti 5 siirrossa. 2. palkinto Pariisin turnauksessa 1867.

Yhdelle tunnetuimmista shakki­tehtävistään Loyd antoi nimen Excelsior Henry Wadsworth Longfellowin saman­nimisen runon mukaan. Valkea on siirto­­vuorossa ja voi tehdä mustasta matin, puolustautuipa tämä miten tahansa.

Loyd löi erään ystävänsä kanssa vetoa siitä, että hän ei siirtäisi nappulaa, joka ei tee mattia perus­linjalla, ja kun tehtävä vuonna 1861 julkaistiin, sopimukseen kirjoitettiin, että valkea tekee matin ”kaikkein epä­toden­näköisimmällä nappulalla”.

Steinitzin gambiitti

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Sam Loydin ”Steinitzin gambiitti”. Matti kolmessa siirrossa. Ensimmäinen palkinto Checkmate Novelty Tourneyssä 1903.

Tämä ”Steinitzin gambiitti” on yksi Loydin kuuluisimmista shakki­tehtävistä. Siitä hän kirjoitti: ”Tehtävän omaperäisyys on siinä, että valkea kuningas on sijoitettu täysin turvaan, jossa siihen ei kohdistu mitään välitöntä uhkaa, mutta se tulee sieltä uhka­rohkeasti keskelle peliä alistuen lukemattomille shakkauksille.”

Kaarle XII -tehtävä

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Tämä tehtävä julkaistiin alun perin vuonna 1859. Siihen liittyy tarina eräästä väli­kohtauksesta, jonka turkkilaiset saivat aikaan Benderissä Ruotsin kuningas Kaarle XII:n hallitsija­kaudella vuonna 1713. ”Kaarle vietti aikaa harjoi­tutta­malla sotilaita ja pelaamalla shakkia, ja hän pelasi usein ministerinsä Christian Albert Grosthusenin kanssa. Heidän otteluitaan mainitsi myös Voltaire. Eräänä päivänä pelissä oli päädytty tähän asemaan, ja Kaarle (valkoisilla) oli ilmoittanut voivansa tehdä matin kolmella siirrolla.”

1. Txg3 Lxg3

2. Rf3 Lxh2

3. g4#

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

”Tuskin hän oli sanonut nämä sanat, kun turkkilaisten ampuma luoti särki ikkunan, sysäisi valkoisen ratsun pois laudalta ja rikkoi sen palasiksi. Grothusen raivostui, mutta Kaarle, äärimmäisen rauhallisena, pyysi häntä palauttamaan peliin toisen ratsun, jotta hän voisi tehdä matin ja todeta, että se oli tarpeeksi kaunis. Mutta toinen tapaus shakki­laudalla sai Kaarlen hymyilemään. Emme tarvitse ratsua. Voimme jättää sen pois pelistä, ja silti voin tehdä matin neljällä siirrolla!”

1. hxg3 Le3

2. Tg4 Lg5

3. Th4+ Lxh4

4. g4#

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Uskomatonta kylläkin, tuskin hän oli sanonut nämä sanat kun toinen luoti lensi huoneeseen, ja ruudussa h2 ollut sotilas koki saman kohtalon kuin ratsu. Grothusen kalpeni. ”Sinulla on hyvät ystävämme turkkilaiset puolellasi”, sanoi kuningas järkyttymättä, ”on tuskin odotettavissa, että voisin voittaa sinut vielä ilman sitäkin, mutta anna minun katsoa, voinko tulla toimeen ilman sitäkin onnetonta sotilasta. Kyllä voin!” sanoi hän äänekkäästi nauraen, ”minulla on ilo ilmoittaa tiedoksesi, että tässä on epäilemättä matti viidessä siirrossa.”

1. Tb7 Le3

2. Tb1 Lg5

3. Th1+ Lh4

4. Th2 gxh2

5. g4#

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Vuonna 1900 Friedrich Amelung huomautti, että jos alku­peräisessä asemassa ensimmäinen luoti olisi heittänyt laudalta pois tornin eikä ratsua, Kaarle olisi silti voinut tehdä matin kuudessa siirrossa.

1. Rf3 Le1

2. Rxe1 Kh4

3. h3 Kh5

4. Rd3 Kh4

5. Rf4 h5

6. Rg6#

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Vuonna 2003 ChessBasessa ehdotettiin viidettä muunnelmaa, jonka esitti Brian Stewart. Jos sen jälkeen kun ensimmäinen luoti oli heittänyt ratsun pois, jos toinen luoti olisi osunut g-sotilaaseen h-sotilaan asemesta, Kaarle olisi voinut tehdä matin kymmenellä siirrolla.

1. hxg3 Le1

2. Tg4 Lxg3

3. Txg3 Kh4

4. Kf4 h5

5. Tg2 Kh3

6. Kf3 h4

7. Tg4 Kh2

8. Txh4+ Kg1

9. Th3 Kf1

10. Th1#

Ongelmapelejä

Takaisin Klondikesta

Nykyaikainen muunnelma ”Takaisin Klondikesta” -tehtävästä

Tämä on yksi Sam Loydin tunnetuimmista ongelmapeleistä, joka tiettävästi julkaistiin ensimmäisen kerran New York Journal and Advertiser -lehdessä 24. huhtikuuta 1898. Loydin alkuperäiset ohjeet kuuluivat:

Aloita keskimmäisestä ruudusta ja kulje kolme askelta suoraan johonkin kahdeksasta suunnasta, pohjoiseen, etelään, itään tai länteen taikka vinottain koilliseen, kaakkoon, lounaaseen tai luoteeseen. Kun olet kulkenut kolme askelta samaan suuntaan, saavut ruutuun, jossa on jokin numero, joka ilmoittaa, kuinka monta askelta on kuljettavana seuraavana päivänä, johonkin kahdeksasta suunnasta. Kun tämä uusi piste on saavutettu, jatka jälleen sen mukaan, mikä luku siihen on merkitty, ja jatka samaan tapaan, noudattaen aina siihen ruutuun merkittyä lukua, johon olet saapunut, kunnes saavut ruutuun, jossa oleva luku ohjaa sinut juuri yhden askelen reunan ulkopuolelle, jolloin Sinun oletetaan saapuneen metsän ulkopuolelle ja voit huutaa mitä tahansa, sillä olet ratkaissut ongelman.

Aiheesta muualla

• Sam Loyd Company Site – sisältää elämäkerran ja hänen laatimaan ongelmapelejä
• Biography University of St Andrewsin matematiikan ja tilastotieteen sivustolta

Shakkia

• Chessmetrics entry for Loyd

Ongelmapelejä verkossa

• Isäntä ja emäntä ottavat kiinni kukon ja kanan – Sam Loydin interaktiivinen peli

Kirjallisuutta

• Sam Loyd: Sam Loyd’s Book of Tangram Puzzles. {{{Julkaisija}}}. ISBN 0-486-22011-7.
• Martin Gardner: Mathematical Puzzles of Sam Loyd. Dover Publications Inc., 1959. ISBN 0-486-20498-7.
• Sid Pickard: The Puzzle King: Sam Loyd’s Chess Problems and Selected Mathematical Puzzles. Pickard & Sons Publishing, 1996. ISBN 1-886846-05-7.
• Martin Gardner: More Mathematical Puzzles of Sam Loyd. Dover, 1960. ISBN 0-486-20709-9.
• Sam Loyd Jr.: Sam Loyd’s Cyclopedia of 5000 Puzzles, tricks and Conundrums with Answers. Ishi Press International, 2007 (alun perin 1914). ISBN 0-923891-78-1. Teoksen verkkoversio.
• Andrew Soltis: Sam Loyd: His Story and Best Problems. Chess Digest, 1995. 0-87568-267-7.