Sakmara

Uraljoen sivujoki Venäjällä

Sakmara (ven. Сакмара) on Uraljokeen oikealta puolelta Orenburgissa yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Uralvuoriston eteläpuolella vuoristossa ja arolla.[2]

Sakmara
ven. Сакмара
Näkymä Sakmaran yläjuoksulla elokuussa 2008
Näkymä Sakmaran yläjuoksulla elokuussa 2008
Alkulähde Etelä-Ural
53°17′58″N, 58°7′35″E [a]
Laskupaikka Uraljoki (Orenburg)
51°46′20″N, 55°1′36″E
Maat Venäjä
Pituus 798 [1][2] km
Alkulähteen korkeus noin 800 [b] m
Virtaama 144 [2] /s
Valuma-alue 30200 [1][2] km²
Uraljoen valuma-alue (keltainen) ja Sakmara-joki sen keskijuoksulla
Uraljoen valuma-alue (keltainen) ja Sakmara-joki sen keskijuoksulla

Eräs cisuralin geologinen alakausi (engl. sakmarian) permikaudella on nimetty joen mukaan.

Maantietoa muokkaa

Pääuoma muokkaa

Joen pääuoman lähteet sijaitsee Uralvuoriston eteläosissa Baškortostanissa Uraltaun vuoristoharjanteen länsirinteillä Magnitogorskin korkeudella ja se virtaa 798 kilometriä ennen kuin se yhtyy Orenburgissa Uraljokeen 1 286 kilometriä [1] ennen sen Kaspianmerellä sijaitsevaa suistoa. Joki seuraa aluksi Uraltaun vuoristoharjannetta etelään, missä se putoaa laajaan laaksoon ja kääntyy Kuvandykissa kohti länttä. Tämän jälkeen joki mutkittelee 150 kilometriä [c] tulvauomassaan.[2]

Joen lähteet sijaitsevat noin 800 metrin korkeudessa ja joen yhtymäkohta Uraljoella 83 metrin korkeudella. Joelle tulee korkeuseroa 717 metriä ja joen kaltevuus on siten 0,90 m/km [d]. Joki on alajuoksulla vesiliikenteelle sopiva.[2]

Sivujoet muokkaa

Sakmara ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 30 200 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen. Taulukossa on lueteltu suurimmat sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):

yhtyy Sakmaraan
(km suusta)
nimi nimi
(ven. )
pituus
(km)
valuma-alue
(km²)
lähde
32 Srednie Kargalka Средние Каргалка 334 334 1
40 Kargalka Каргалка 74 626 1
91 Tšebenjka Чебенька 62 633 1
59 Salmyš Салмыш 193 7340 1
182 Tšebenjka Чебенька 42 448 1
220 Bolšoi Ik Большой Ик 341 7670 1
253 Kasmarka Касмарка 123 1430 1
348 Kuruil Куруил 56 468 1
386 Kuratšanka Курачанка (Кураган) 71 794 1
472 Urman-Zilair Зилаир (Урман-Зилаир) 158 1210 1
546 Barakal Баракал 76 432 1
584 Jaman-Zilair Зилаир (Яман-Зилаир, Крепостной Зилаир) 100 897 1

Lähteet: 1 = [1]

Vuodenajat ja virtaamat muokkaa

Uralvuoriston eteläosat kuuluvat jo mannermaiseen ilmastovyöhykkeeseen, missä etelässä olevan puoliaavikon vaikutus alkaa vaikuttamaan sateiden esiintymisiin. Alue on aroa, joten kesän sateet ovat vähäisiä. Vuoristo saa kuitenkin lännestä Atlantilta ajoittain sateita ja etenkin talvella valuma-alueelle kertyy lunta. Joen valuma-alueen eteläosissa ovat vuotuiset sademäärät 400 millimetriä ja pohjoisosissa 700 millimetriä. Kun lumet sulavat ja jäät lähtevät keväällä huhtikuun aikana, syntyy niistä melkoinen tulva. Joen vedenpinnat nousevat rajusti ja etenkin alajuoksun alangolla joen leviää kauaksi sen alkuperäisen uomasta. Tulvat laskevat viimeistään kesäkuussa, jolloin alkaa vähävetinen kausi. Heinäkuun keskilämpötilat ovat etelässä 20 °C ja pohjoisessa 17 °C. Joet ovat matalalla myös talvet ja ne jäätyvät marraskuussa. Joen virtaama on keskimäärin (MQ) 144 m³/s kohdassa, joka on 55 kilometriä joen yhtymäkohdasta. Sakmaran virtaama lisää merkittävästi myös Uraljoen virtaamaa.[2][3][4]

Joen nimi muokkaa

Vuonna 1154 julkaistussa arabialaisen maantieteilijän Al-Idrisin teksteissä joen nimi kirjoitettiin Magra. Hän mainitsi joelta löytyvät arvokkaita kiviä.[3]

Huomautukset muokkaa

  1. Koordinaatit otettu saksankielisestä wikipediasta Sakmaran tietolaatikosta!
  2. Lähdekorkeus otettu saksankielisestä wikipediasta Sakmaran tietolaatikosta!
  3. Tieto tuotu englanninkieleisetä wikipediasta arikkelista!
  4. Lähteen ja suun korkeudet on saatu saksankielisestä wikipediasta Sakmaran artikkelista ja korkeusero ja kaltevuus on laskettu näistä tiedoista!

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Сакмара (venäjäksi), viitattu 1.8.2018
  2. a b c d e f g Сакмара (venäjäksi), Neuvostoliiton suuri ensiklopedia, viitattu 1.8.2018
  3. a b Ural - Expeditions & tours: River Sakmara, viitattu 1.8.2018
  4. Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.8.2018). (englanniksi)