Sahib I Giray
Sahib I Giray (1501–1551) oli Kazanin kaani 1521–1525 ja Krimin kaanikunnan kaani 1532–1551.
| Sahib I Giray | |
|---|---|
 | |
| Kazanin kaani | |
| Valtakausi | 1521–1525 |
| Edeltäjä | Šah Ali |
| Seuraaja | Safa Giray |
| Krimin kaani | |
| Valtakausi | 1532–1551 |
| Edeltäjä | İslâm I Giray |
| Seuraaja | Devlet I Giray |
| Syntynyt |
1501 Krim |
| Kuollut |
1551 Tamanin niemimaa, Krimin kaanikunta |
| Suku | Giray |
| Isä | Meñli I Giray |
| Uskonto | Islam |
Sahib oli Krimin kaani Meñli I Girayn ja Nūr Devletin poika. Sahibin äiti Nūr Devlet polveutui suoraan Kultaisen ordan kaanista ja Kazanin kaanikunnan perustajasta Uluğ Muhammadista. Hänen velipuolensa Mehmed I Giray oli myös Krimin kaani Meñli I:n jälkeen 1515-1523. Giray-suku puolestaan periytyy suoraan Tšingis-kaanista.[1]
Kazanin kaani muokkaa
Vedoten korkeasukuisuutensa mahdollistamaan kruununperimysoikeuteen Krimin Girayt pyrkivät pitkään saattamaan Kultaisen ordan jälkeensä jättämiä kaanikuntia alaisuuteensa. Sahib oli tässä kamppailussa veljensä Mehmedin tukija ja liittolainen, ja yhdessä nämä saivat kammettua Kazanin kaanin Šah Alin valtaistuimeltaan 1521, jolloin Sahib astui tämän tilalle. Mehmed ja Sahib pyrkivät valtaamaan myös Astrahanin kaanikunnan Krimin kaanikunnan alaisuuteen. Vuonna 1523 he hyökkäsivät Astrahaniin, jossa he onnistuivat suistamaan Moskovan Venäjän tukeman kaani Huseinin vallasta. Samana vuonna he tekivät sotaretken myös Venäjälle. Veljekset kohtasivat kuitenkin suuria vastoinkäymisiä. Astrahanin nogait onnistuivat surmaamaan Mehmedin syksyllä ja taas seuraavana vuonna Venäjän hallitsija suuriruhtinas Vasili III hyökkäsi Kazaniin. Sahib joutui luopumaan valtaistuimestaan, jolle hän asetti veljenpoikansa Şafa Girayn ja pakenemaan Osmanien valtakuntaan.[1]
Krimin kaani muokkaa
Seuraavat kahdeksan vuotta Sahib vietti maanpaossa Istanbulissa. Sulttaani Suleiman Suuren vieraana hän tutustui samalla osmanien kulttuuriin ja hallinnolliseen järjestelmään. Hän osallistui myös turkkilaisten sotiin, kuten Unkariin tehtyyn sotaretkeen 1532. Samana vuonna osmanien tukema Krimin kaani Saadet I Giray luopui vallasta tataariylimysten tukeman veljenpoikansa İslâm I Girayn hyväksi, mutta tämän valtakausi jäi lyhyeksi. Sulttaani Suleimanin määräyksestä Sahib nostettiin Krimin valtaistuimelle ja İslâm Giraysta tuli hänen qalgansa, eli apulaiskomentaja ja ensimmäinen perillinen. Järjestely ei tyydyttänyt osaa krimiläisylimyksistä, joiden tuella İslâm Giray pystyi juonittelemaan Sahibia vastaan aina vuoteen 1537, jolloin Sahib onnistui liittoutumaan vastustajansa Bāki Beyn kanssa. Bāki Bey surmasi İslâm Girayn, minkä jälkeen Sahibia vastustaneet krimiläisylimykset vannoivat hänelle uskollisuutta.[1]
1538 Sahib I Giray osallistui turkkilaisten sotaretkeen Moldaviaan, joka vallattiin ja alistettiin osmanien Akkermanin sancakiksi. Samassa yhteydessä Osmanien valtakunnan ja Krimin kaanikunnan rajat kohtasivat toisensa lännessä ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen Sahib I jatkoi edeltäjiensä pyrkimystä liittää Kazanin ja Astrahanin kaanikunnat Krimin kaanikunnan alaisuuteen ja hän teki useita sotaretkiä Moskovan Venäjää vastaan. Sekä hänen aikalaiskronikoitsijansa että myöhemmät historiankirjoittajat ovat pitäneet Sahibia rohkeana ja neuvokkaana, joskin ankarana hallitsijana. Vaikka hän nautti Osmanien valtakunnan luottamusta ja tukea, hänellä oli voimakkaita vihollisia sekä ulkomailla että omien keskuudessa, ja hänet salamurhattiin yhdessä poikiensa kanssa Krimin Tamanin linnakkeessa 1551.[1]
Sahibin salamurhaaja oli yksi seuraavan hallitsijan Devlet I Girayn tukijoista. Devlet I:stä tuli aikanaan voimakkain ja vaikutusvaltaisin 1500-luvun Krimin kaaneista.[1]
Lähteet muokkaa
C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs, G. Lecomte et al.: The Encyclopaedia of Islam (vol. 8 Ned-Sam). E.J.Brill, 1995. ISBN 90-04-09834-8.