Wikipedia

SBB-CFF-FFS

sveitsiläinen valtiollinen rautatieyhtiö

Sveitsin valtionrautatiet (saks. Schweizerische Bundesbahnen, ransk. Chemins de fer fédéraux suisses, ital. Ferrovie federali svizzere, retoromaaniksi Viafiers federalas svizras) eli SBB CFF FFS on Sveitsin valtiollinen rautatieyhtiö. SBB:n kaikki osakkeet omistaa Sveitsin valtio. SBB on sekä liikenteenharjoittaja että ratainfrastruktuurin omistaja.

SBB-CFF-FFS
Yritysmuoto osakeyhtiö
ISIN CH0205276774
Perustettu 1902
Toimitusjohtaja Vincent Ducrot[1]
Kotipaikka Sveitsi Bern, Sveitsi
Toiminta-alue Sveitsi ja lähivaltiot
Toimiala rautatieliikenne
Tuotteet matkustaja- ja tavaraliikenne
Liikevaihto Nousua 8 786 milj. Sfr (2015)[2]
Henkilöstö Nousua 30 000 (2015)[2]
Emoyhtiö Schweizerische Bundesbahnen SBB
Tytäryhtiöt SBB Cargo, SBB GmbH, RegionAlps, Thurbo, Zentralbahn, Sensetalbahn, Tilo, AlpTransit Gotthard, ym.
Omistaja Sveitsin valtio
Kotisivu www.sbb.ch

Yhtiö muokkaa

SBB on konsernin emoyhtiö, joka omistaa rataverkon ja siihen kiinteästi liittyvät osat kuten asemat. Henkilöliikenne tapahtuu pääosin emoyhtiön nimissä, mutta osa toiminnasta tapahtuu tytäryhtiöissä (RegionAlps, Thurbo AG, zb Zentralbahn AG, Sensetalbahn AG, Tilo SA). Saksan-paikallisliikenteen toteuttaa SBB GmbH. Tavaraliikenneyhtiö on SBB Cargo AG. Lisäksi SBB omistaa muun muassa vesivoimalaitosyhtiöitä, Gotthardin pohjatunnelia rakentavan AlpTransit Gotthard AG:n, matkatoimiston, vakuutusyhtiön ja kiinteistöyhtiöitä.[3]

Vuonna 2015 SBB-konsernin liikevaihto oli 8,8 miljardia frangia, ja sen palveluksessa oli 30 000 työntekijää. Konsernin yhtiöiden omistaman rataverkon pituus oli 3 172 kilometriä.[2]

Historiaa muokkaa

 
Sveitsin rautatieverkon rakentaminen v. 1847-1908

Sveitsin rautatieverkko rakennettiin pääosin jo 1800-luvun jälkipuoliskolla: vuonna 1900 rataverkon pituus oli 3 789 kilometriä eli noin 75 % nykyisestä 5 035 kilometristä[4]. Rakentajayhtiöt olivat yksityisiä tai kantonien omistamia. Vuosisadan lopulla useat rautatieyhtiöt joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin suurten investointien, keskinäisen kilpailun ja taloudellisen taantuman takia. Tilanteen ratkaisemiseksi Sveitsissä järjestettiin vuosina 1895 ja 1898 kansanäänestys valtiollisen rautatieyhtiön perustamisesta ja yksityisten rautatieyhtiöiden valtiollistamisesta. Myönteisten päätösten jälkeen perustettiin liittovaltion rautatieyhtiö SBB. [5]

SBB:n toiminnan katsotaan alkaneen 1. tammikuuta 1902, kun usean rautatieyhtiön toiminta siirretiin SBB:n hoidettavaksi:

  • Aargauische Südbahn, ASB
  • Bötzbergbahn, BöB
  • Schweizerische Nordostbahn, NOB
  • Schweizerische Centralbahn, SCB
  • Wohlen-Bremgarten, WB.

SBB:n toiminta laajeni edelleen, kun lisää yhtiöitä liitettiin siihen:

  • 1.7.1902 Vereinigte Schweizerbahnen, VSB
  • 1.5.1903 Jura-Simplon-Bahn, JS
  • 1.5.1909 Gotthardbahn, GB
  • 1.1.1913 Genève - La Plaine, GP
  • 1.7.1913 Jura neuchâtelois, JN
  • 1.1.1918 Tössthalbahn, TTB
  • 1.7.1918 Wald-Rüti, WT
  • 1.1.1922 Seethalbahn, STB
  • 3.10.1948 Uerikon-Bauma-Bahn, UeBB. [6] [7]

SBB:llä oli vuonna 1903 50 miljoonaa matkustajaa. Kuljetetun tavaran määrä oli tällöin yhdeksän miljoonaa tonnia. SBB:n rataverkon laajuus oli jo vuonna 1909 lähes nykyinen eli 2 648 kilometriä. Vuonna 2015 matkustajaliikenteen vastaavat luvut olivat yhdeksänkertaiset ja tavaraliikenteen noin kuusinkertaiset:[8] [9][10]

SBB:n kehittyminen 1903-2015
vuosi matkustajat, milj. tavara, milj.tn. työntekijät
1903 50 8,9 25 100
1925 102 16,4 35 500
1945 205 13,3 35 000
1964 248 36,4 43 400
1978 203 39,9 38 000
1995 253 47,4 33 500
2000 222 60,5 28 300
2007 307 53,7 27 400
2009 328 49,3 28 000
2011 357 48,6 28 600
2015 442 51,1 30 000

Liikenne muokkaa

 
SBB:n rataverkko kattaa lähes koko Sveitsin (punaisella).

SBB harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä sekä vähäisessä määrin bussiliikennettä. Yhtiön junilla tehtiin vuonna 2015 yhteensä 442 miljoonaa matkaa, ja matkustajasuorite oli 18,6 miljardia matkustajakilometriä (vuonna 2014 koko Sveitsissä 20,0 miljardia matkustajakilometriä[4]). SBB Cargo AG:n kuljettaman tavaran määrä oli 51,1 miljoonaa tonnia, ja tavarasuorite oli 15,1 miljardia tonnikilometriä.[10]

Aikataulut muokkaa

Sveitsin matkustajaliikenteen aikatauluissa lähtökohtana on vakiovuorovälit (saks. Taktfahrplan): junat kulkevat joka tunti samaan aikaan, esimerkiksi 15 tai 60 minuutin välein[11].

SBB:n rataverkon junien täsmällisyys on korkea: vuonna 2015 vain joka kahdeksas (12,2 %) matkustaja saapui määräasemalleen yli kolme minuuttia myöhässä. Myöhästymisistä huolimatta jatkoyhteydet säilyivät 97 prosentille matkustajista. SBB:n rataverkon tavarajunista 25 % myöhästyi yli kolme minuuttia.[12]

Kaukoliikenne muokkaa

SBB:n kaukoliikenteen matkustajasuorite on vuonna 2015 13,5 miljoonaa matkustajakilometriä, noin 73 prosenttia kaikesta henkilöliikenteestä. Kaukoliikenteen reittejä ajetaan päivittäin keskimäärin lähes 190 000 kilometriä. Junissa oli keskimäärin 626 istumapaikkaa, joista käytössä oli 31,6 prosenttia.[13] Merkittävimmät kaukoliikenteen reittivälit ovat[14]:

Paikallisliikenne muokkaa

 
Sveitsin alueellinen lähiliikenne (S-bahn) toimii 7 alueella.

Kaukoliikenteen lisäksi yhtiö liikennöi paikallisjunia (R, RE) lähes kaikilla rataosuuksillaan. SBB:n S-junia (lähijunia) kulkee Zürichin, Baselin, Lausannen, Zugin, Aargaun ja Luzernin alueilla.

Paikallisliikenteen matkustajasuorite oli vuonna 2015 5,0 miljoonaa matkustajakilometriä. Paikallisliikenteen reittejä ajettiin päivittäin keskimäärin noin 211 000 kilometriä. Junissa oli keskimäärin 297 istumapaikkaa, joista käytössä oli 22,7 prosenttia.[13]

Kansainvälinen liikenne muokkaa

SBB:n kalustolla ajetaan kansainvälisen liikenteen junia Saksaan, Italiaan ja Itävaltaan. Lisäksi SBB on osakkaana Lyria SAS:ssa, joka harjoittaa TGV-liikennettä Sveitsin ja Ranskan välillä.[15]

Tavaraliikenne muokkaa

SBB Cargo on tavaraliikenteen liikennöitsijä.

Kalusto muokkaa

SBB:llä on noin 2 000 veturia tai moottorivaunua, noin 2 400 matkustajavaunua sekä noin 6 500 tavaravaunua.[16]

Henkilöjunat muokkaa

Henkilöliikenteen kalustoon kuului vuoden 2015 lopussa 335 veturia, 134 moottorijunan vetovaunua sekä 83 järjestelyveturia, yhteensä 552 erilaista vetolaitetta. Matkustajavaunuja oli kaikkiaan 2 359, joista 1 879 oli ykkös- tai kakkosluokan perusvaunuja, 21 matkatavaravaunuja, 415 ohjausvaunuja ja 44 ravintolavaunuja.[16]

Kaukoliikenteen tyypillisiä junia ovat[17]

  • vilkkailla reiteillä IC-juna, jossa veturina Re 460 ja vaunuina IC2000-tyyppisiä kaksikerrosvaunuja; vuodesta myös 2018 Bombardierin Twindexx-kaksikerrosmootorijunia on ollut käytössä,
  • mutkaisilla reiteillä kallistuvakorinen ICN-juna (tyyppiä RABDe 500), jossa on seitsemän vaunua ja
  • vähemmän vilkkailla reiteillä yksikerroksinen IC- tai IR-veturijuna EW IV -tyyppisin vaunuin.
  •  
    Kaksikerroksinen IC2000-juna, edessä ohjausvaunu, Re460-veturi perässä.
  •  
    Kaksikerrosvaunuja Zürichissä.
  •  
    RABDe Twindexx -kaksikerrosjuna.
  •  
    Kallistuvakorinen ICN-juna.
  •  
    EW IV -juna, edessä ohjausvaunu, Re460-veturi perässä.

Tavarajunat muokkaa

SBB Cargon kalustossa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 941 vetolaitetta, joista 678 oli varsinaisia vetureita. Tavaravaunuja oli kaikkiaan 6 478.[16]

  •  
    SBB Cargon konttijuna
  •  
    Järjestelyveturi tyyppiä Am 843
  •  
    Sekavaunujuna

Energia muokkaa

SBB:n rataverkko on kokonaan sähköistetty, joten valtaosa liikenteestä hoidetaan sähkökäyttöisellä vetokalustolla. Dieselvetureita ja -koneita käytetään ratapihoilla, kunnossapitotöissä sekä sähkökatkosten varalta varavetureina. SBB:n sähkönhankinta vuonna 2015 oli 3,5 terawattituntia. Tästä SBB:n rataverkon kulutus oli noin 2,1 terawattituntia.[18]

SBB omistaa kokonaan yhden vesivoimalaitosyhtiön ja osuuden viidestä yhtiöstä[19]. Osan sähköstä SBB ostaa ja siirtää kahdeksan taajuusmuuntoaseman kautta junaverkkoon (15 kV, 16,7 Hz). SBB:n 132 kV sähkönsiirtoverkon pituus on 1 862 kilometriä.[18]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Vincent Ducrot to be new CEO of SBB | SBB company.sbb.ch. Viitattu 20.6.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Die SBB in Zahlen 2015, s. 7–9
  3. ↑ Annual Report 2011, s. 116 (englanniksi)
  4. ↑ a b Mobilität und Verkehr, Wichtigste Kennzahlen. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 31.10.2010. (saksaksi)
  5. ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), artikkelit D7961: Eisenbahnen ja D42003: Schweizerische Bundesbahnen (SBB) (saksaksi)
  6. ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), artikkelit D7961: Eisenbahnen, D42003: Schweizerische Bundesbahnen (SBB) ja D42007: Vereinigte Schweizerbahnen (VSB) (saksaksi)
  7. ↑ Schienennetz Schweiz, s. 104-117
  8. ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), artikkeli D42003, luku 3: Schweizerische Bundesbahnen (SBB)
  9. ↑ Die SBB in Zahlen 2011, s. 5-7
  10. ↑ a b Die SBB in Zahlen 2015, s. 5-7
  11. ↑ Netzgrafik Fahrplan Schweiz 2016 (pdf) (Sveitsin juna-aikataulut vuonna 2016 graafisena kaaviona) SMA und Partner AG. Arkistoitu 4.4.2016. Viitattu 25.3.2016. (saksaksi), (ranskaksi), (englanniksi)
  12. ↑ Die SBB in Zahlen 2015, s. 3
  13. ↑ a b Die SBB in Zahlen 2015, s. 15
  14. ↑ SBB:n kotisivut, Timetable (englanniksi)
  15. ↑ Annual Report 2011, s. 129 (saksaksi)
  16. ↑ a b c Die SBB in Zahlen 2015, s. 17, 27
  17. ↑ SBB:n kotisivut, Reisen-Reisemarkt-Services-Im Zug-Züge-Fernverkehr
  18. ↑ a b Die SBB in Zahlen 2015, s. 33
  19. ↑ Annual Report 2011, s. 33, 129


Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=SBB-CFF-FFS&oldid=22302223”