Ryūnosuke Akutagawa
Ryūnosuke Akutagawa (jap. 芥川龍之介, Akutagawa Ryūnosuke, 1. maaliskuuta 1892[1] Tokio, Japani[2] – 24. heinäkuuta[1] 1927 Tokio, Japani[2]) oli japanilainen kirjailija.[3] Hänet tunnettiin myös pseudonyymillä Chōkōdō Shujin.[3] Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista.lähde?
| Ryūnosuke Akutagawa | |
|---|---|
| 芥川龍之介 | |
 Ryūnosuke Akutagawa |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. maaliskuuta 1892 Tokio, Japani |
| Kuollut | 24. heinäkuuta 1927 (35 vuotta) Tokio, Japani |
| Kansalaisuus | Japani |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | japani |
| Tuotannon kieli | japani |
| Tyylilajit | realismi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Akutagawa syntyi Tokiossa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen Ryūnosuke, ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa.lähde?
Akutagawa opiskeli Tokion keisarillisessa yliopistossa englantilaista kirjallisuutta[2] ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. Sōseki Natsume kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin Rashōmon (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.lähde? Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.lähde? Hän oli älyllistä ja objektiivista uusrealismia harrastavien kirjailijoiden ryhmässä, sai vaikutteita eurooppalaisilta kirjailijoilta ja päätyi tyylivalinnassa lopulta realismiin ja hyödynsi vanhoja tarinoita ja anekdootteja. Kertomus Rashōmon (1915) perustuu Heian-kauden kauhukertomukseen, ja hän soveltaa siihen aikansa psykologista kerrontaa.[2]
Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijantyöstä ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä enää toipunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa "Metsikössä", (Yabu no naka) vuonna 1922.lähde?
Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti itsemurhaa pari kertaalähde? ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana.[2]
Akira Kurosawan läpimurtoelokuva Rashomon – paholaisen temppeli perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja Metsikössä.[4] Novellissa Rashōmon on Kioton kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Metsikössä-novelliin.lähde?
Akutagawa-kirjallisuuspalkinto muokkaa
Kirjailija ja kustantaja Kan Kikuchi perusti vuonna 1935 Japanin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, Ryūnosuke Akutagawa -palkinnon edesmenneen Akutagawan kunniaksi.[2]
Nykyään japanilaisen kirjallisuuden edistämissäätiön ylläpitämän kilpailun palkinto jaetaan kahdesti vuodessa parhaan vakavastiotettavaa kirjallisuutta edustavan sanoma- tai aikakauslehtinovellin kirjoittajalle. Palkitut ovat uusia tai nousevia nimiä.lähde?
Voittaja saa palkintona taskukellon ja miljoona jeniä (noin 7 000 euroa). Akutagawa-kirjallisuuspalkinto on erityisen tavoiteltu sen saaman laajan mediahuomion takia. Palkittujen joukossa ovat muun muassa entinen Tokion kuvernööri Shintarō Ishihara sekä Kenzaburō Ōe, joka voitti myöhemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1994.lähde?
Teokset muokkaa
- Hammasrattaat. Sisältää kymmenen aikaisemmin suomentamatonta novellia ja suomentajan esipuheen. Suomentanut Markus Mäkinen. Helsinki: Aporia, 2018. ISBN 978-952-68225-3-2.
- Rashōmon
- Nenä
- Seittilanka
- Helvettisermi
- Taikuus
- Mandariinit
- Nanjingin Kristus
- Ät-tät-tät-tät-tää
- Kappa
- Hammasrattaat
Suomennettuja novelleja muokkaa
- Kesa ja Morito (Kesa to Moritō), suom. Tuomas Anhava, kokoelmassa Yhdestoista hyvää yötä, 1959[5]
- Metsikössä (Yabu no naka), suom. Veikko Polameri. Kokoelmassa Shōsetsu: japanilaisia kertojia, Otava 1983 toim. Veikko Polameri ISBN 951-1-07298-6[6]
- Tiheikössä, (Yabu no naka), suom. Veikko Polameri, julkaisussa: Parnasso 1979:1
- Metsän peitossa (Yabu no naka), suom. Jukka Kemppinen omassa blogissaan
- Rämemaisema, Nuori voima 1988:3
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Akutagawa, Ryūnosuke, 1892-1927 id.loc.gov. Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Kikuchi, Kan”, Otavan kirjallisuustieto, s. 387. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ a b Akutagawa Ryūnosuke britannica.com. Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
- ↑ DVD Plaza (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 'Hyvää yötä. Yhdestoista "Hyvää yötä"!: hetki lepoa kunnes nukutte, toim. Martti Qvist, Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1959 sisällys. Viitattu 23.5.2023
- ↑ Shōsetsu: japanilaisia kertojia, toim. Veikko Polameri, Otava 1983 ISBN 951-1-07298-6 (Shosetsu) (sisällys)