Ryūkyū-kuningaskunta

Ryūkyū-kuningaskunta (japaniksi 琉球王国 ryūkyū-ō-koku) oli itsenäinen kuningaskunta, joka hallitsi suurinta osaa Riukiusaarista vuosina 1429-1879. Ryūkyū-kuninkaat yhdistivät Okinawa-saaret, laajensivat kuningaskuntaansa Amami-saarille sekä Sakishima-saarille lähellä Taiwania. Pienestä koostaan huolimatta Ryūkyū-kuningaskunta oli keskeisessä roolissa meriteitse tapahtuneen kaupan verkostossa keskiajalla.

Ryūkyūsaarten kuningaskunta 琉球國
1429–1879
Valtiomuoto	kuningaskunta
Pääkaupunki	Shuri
Pinta-ala
– yhteensä	2 271 km²
Uskonnot	Buddhalaisuus, Šintolaisuus, Kungfutselaisuus, Ryukyulainen uskonto
Kielet	Okinawan kieli (äidinkieli), japani, kiina
Infobox OK

Historia

Kuningaskunnan synty

Shō Hashin rakennuttama Shurin linna toimi Ryūkyūn kuningaskunnan palatsina.

1300-luvulla Okinawa-saarella hajallaan olleet pienet valtakunnat yhdistyivät kolmeksi ruhtinaskunnaksi: Hokuzaniksi, Chūzaniksi ja Nanzaniksi. Tämä tunnetaan Sanzanin kolmen ruhtinaskunnan ajanjaksona.

Nämä kolme ruhtinaskuntaa sotivat, ja voittajaksi nousi Chūzan. Kiina tunnusti virallisesti Chūzanin johtajat myös Hokuzanin ja Nanzanin kuninkaiksi, saaden näin oikeuden vaatia voiton. Chūzanin hallitsija antoi valtaistuimensa kuningas Hashille; Hashi valloitti Hokuzanin 1416 ja Nanzanin 1429, yhdistäen Okinawan saaret ensimmäistä kertaa, ja perusti ensimmäisen Shō-dynastian. Hashi sai sukunimen "Shō" Ming-keisarilta 1421, tullen tunnetuksi nimellä Shō Hashi (尚巴志).

Shō Hashi omaksui kiinalaisen hierarkkisen oikeusjärjestelmän, rakennutti Shurin linnan sekä pääkaupungin ja Nahan sataman. Useita sukupolvia myöhemmin, vuonna 1469, kuningas Shō Toku kuoli ilman miespuolista perijää. Silloin palvelija ilmoitti, että hän on Tokun adoptoitu poika ja sai investituuran. Tämä teeskentelijä, Shō En, aloitti toisen Shō-dynastian. Ryūkyūn kultainen kausi oli Shō Shinin valtakauden aikana, toisen Shō-dynastian toisen kuninkaan aikana, joka hallitsi 1478-1526.

Kuningaskunta laajensi valtaansa Ryūkyū-saariston eteläisimmille saarille 1400-luvun lopulla, ja 1571 mennessä Amami-Ōshima -saaret pohjoisessa, Kyūshūn lähellä, liitettiin kuningaskuntaan.

Kultainen kausi

Lähes kahdensadan vuoden ajan Ryūkyū-kuningaskunta oli tärkeä keskus Itä- ja Kaakkois-Aasian merikaupankäynnissä. Suhteidensa myötä Ryūkyū-kuningaskunta sai Kiinalta muutamia laivoja kaupankäyntiä varten. Kiina tunnusti Chūzanin kuninkaan aseman, jolloin ryūkyūlaiset saivat käyttää kiinalaisia satamia. Laivojen ansiosta muutamat ryūkyūlaiset saattoivat opiskella Guozijianissa, Keisarillisessa Akatemiassa, Pekingissä.

Japanin invaasio

1590-luvun taitteessa Toyotomi Hideyoshi pyysi Ryūkyū-kuningaskuntaa avustamaan hänen sotaretkeään valloittaakseen Korean. Jos se onnistuisi, Hideyoshi aikoi silloin hyökätä Kiinaan. Ryūkyū-kuningaskunnan ollessa verovelvollinen Ming-dynastialle pyyntö hylättiin. Hideyoshin tuhosta seurasi se, että Tokugawan shogunaatti valtuutti Shimazun perheen -Satsuman ruhtinaskunnan lääninherrat— lähettämään lisäjoukkoja valtaamaan Ryūkyūt. Invaasio tapahtui vuonna 1609.

Merkittäviä tapahtumia

Ryūkyū-kuningaskunnan vuoden 1832 lähetystö Edoon.

• 1372 Ensimmäinen Ming-dynastian-lähettiläs vieraili Okinawalla, joka oli jaettu kolmeen ruhtinaskuntaan, Sanzanin ajanjaksolla. Viralliset suhteet Kiinan keisarikunnan kanssa alkoivat.
• 1416 Chūzan valloitti Nakijin, Hokuzanin pääkaupungin.
• 1429 Chūzan valloitti Shimajiri Osaton, Nanzanin pääkaupungin, yhdistäen Okinawasaaret. Shō Hashi perusti Ryūkyūn kuningaskunnan, halliten kuninkaana pääkaupungissa Shurissa.
• 1470 Shō En (Kanemaru) aloitti toisen Shō-dynastian.
• 1477 Kolmas kuningas, Shō Shin, nousee valtaan. Kuningaskunnan kultainen kausi.
• 1609 Satsuman valtias valloittaa kuningaskunnan. Ryūkyūn kuninkaasta tulee japanilainen vasalli.
• 1624 Satsuman valtias anastaa Amami-saaret.
• 1846 Tohtori Bernard Jean Bettelheim (kuoli 1870), englantilainen protestantti-lähetyssaarnaaja, saapuu Ryūkyū-kuningaskuntaan. Hän perustaa ensimmäisen ulkomaalaisen sairaalan.
• 1853 Yhdysvaltain laivaston kommodori Matthew Perry vierailee kuningaskunnassa. Betteleheim lähtee Perryn mukana.
• 1866 Viimeinen virallinen lähetystö Qingin keisarikunnasta vierailee kuningaskunnassa.
• 1874 Viimeinen lähetti Kiinaan lähtee Nahasta.
• 1879 Japani korvaa Ryūkyūn Okinawan prefektuurilla, muodollisesti liittäen saaret. Kuningas Shō Taille (尚泰) annetaan markiisin arvonimi.

Luettelo ryūkyūlaisista kuninkaista

Okinawan valtiaat

Nimi	Kanji	Hallitsi	Kausi/Dynastia
Shunten	舜天	1187–1237
Shunbajunki	舜馬順熈	1238–1248
Gihon	義本	1249–1259
Eiso	英祖	1260–1299
Taisei	大成	1300–1308
Eiji	英慈	1309–1313

Chūzanin kuninkaat

Tamagusuku	玉城	1314–1336	Eiso
Seii	西威	1337–1354	Eiso
Satto	察度	1355–1397	-
Bunei	武寧	1398–1406	-
Shō Shishō	尚思紹	1407–1421	Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Hashi	尚巴志	1422–1429	Ensimmäinen Shō-dynastia

Ryūkyūn kuninkaat

Nimi	Kanji	Hallitsi	Kausi/Dynastia	Huomioita
Shō Hashi	尚巴志	1429–1439	Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Chū	尚忠	1440–1442	Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Shitatsu	尚思達	1443–1449	Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Kinpuku	尚金福	1450–1453	Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Taikyū	尚泰久	1454–1460	Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Toku	尚徳	1461–1469	Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō En	尚円	1470–1476	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Kanamaru Uchima
Shō Sen'i	尚宣威	1477	Toinen Shō-dynastia
Shō Shin	尚真	1477–1526	Toinen Shō-dynastia
Shō Sei	尚清	1527–1555	Toinen Shō-dynastia
Shō Gen	尚元	1556–1572	Toinen Shō-dynastia
Shō Ei	尚永	1573–1586	Toinen Shō-dynastia
Shō Nei	尚寧	1587–1620	Toinen Shō-dynastia	hallitsi Satsuman invaasion aikana; ensimmäinen kuningas Satsuman vasallina
Shō Hō	尚豊	1621–1640	Toinen Shō-dynastia
Shō Ken	尚賢	1641–1647	Toinen Shō-dynastia
Shō Shitsu	尚質	1648–1668	Toinen Shō-dynastia
Shō Shōken	向象賢	1666–1673	Sessei (pääministeri)	Ensimmäinen ryūkyūlainen historioitsija; eli 1617–1675
Shō Tei	尚貞	1669–1709	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Jing; eli 1645–1709
Shō Eki	尚益	1710–1712	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Ben; eli 1678–1712
Shō Kei	尚敬	1713–1751	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Jing; eli 1700–1751
Sai On	蔡温	1711–1752	Valtionhoitaja	merkittävä ryūkyūlainen tiedemies ja historioitsija; eli 1682–1761
Shō Boku	尚穆	1752–1795	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Mu; eli 1739–1795
Shō On	尚温	1796–1802	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Wen; eli 1784–1802
Shō Sei	尚成	1803	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Cheng; eli 1800–1803
Shō Kō	尚灝	1804–1828	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Hao; eli 1787–1839
Shō Iku	尚育	1829–1847	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Yu; eli 1813–1847
Shō Tai	尚泰	1848 – 11. maaliskuuta 1879	Toinen Shō-dynastia	toiselta nimeltään Shang Tai; eli 1843–1901; viimeinen ryūkyūlainen kuningas

Katso myös

• Ryūkyūlaiset

Lähteet

• Matsuda, Mitsugu (2001) The Government of the Kingdom of Ryukyu, 1609–1872: a dissertation submitted to the Graduate School of the University of Hawaii in partial fulfillment of the requirements for the degree of Doctor of Philosophy, January 1967, Gushikawa : Yui Pub., 283 p., ISBN 4-946539-16-6
• Smits, Gregory (1999) Visions of Ryukyu: identity and ideology in early-modern thought and politics, Honolulu : University of Hawai'i Press, 213 p., ISBN 0-82482-037-1

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ryūkyū-kuningaskunta Wikimedia Commonsissa