Ruusumalva

putkilokasvilaji

Ruusumalva (Malva alcea) on monivuotinen ja suurikokoinen Euroopassa tavattava malvakasvi. Suomessa laji on tavallinen koristekasvi.

Ruusumalva
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Suku: Malvat Malva
Laji: alcea
Kaksiosainen nimi

Malva alcea
L.

Katso myös

  Ruusumalva Wikispeciesissä
  Ruusumalva Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Ruusumalvan kukka.
 
Ruusumalva kuvattuna Carl Axel Magnus Lindmanin teoksessa Bilder ur Nordens Flora.

Ruusumalva kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Varsi on pysty ja yläosastaan tähtikarvainen. Alempien lehtien lapa on sormihalkoinen tai -jakoinen, ylempien lehtien lapa 3–5-osainen. Lehden liuskat ovat hammaslaitaisia tai halkoisia. Ruusunpunaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Kukkaperät ovat tähtikarvaisia. Kukan ulkoverhiö on kolmelehtinen, teriö 3–5 cm leveä. Ruusumalva kukkii Suomessa heinä-syyskuussa. Kiekkomaiset lohkohedelmykset ovat karvaisia tai kaljuja ja sileitä tai heikosti kurttupintaisia.[1]

Ruusumalvan voi sekoittaa myskimalvaan (M. moschata). Lajit voivat myös risteytyä keskenään, mutta risteymä (M. alcea × moschata eli Malva × intermedia) tuottaa hyvin vähän hedelmiä.[2]

Levinneisyys muokkaa

Ruusumalva on eurooppalainen kasvilaji, jota tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa Ranskasta Puolaan. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan, Kroatiaan ja Bosniaan, pohjoisessa Pohjois-Saksaan, Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Satunnaisena lajia tavataan myös Baltiassa ja Venäjällä. Ruusumalva on levinnyt ihmisen mukana Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin.[2]

Suomessa ruusumalvaa on tavattu villiintyneenä lähinnä Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomesta, paikoin myös pohjoisempaa.[1][3]

Elinympäristö muokkaa

Suomessa ruusumalva on koristekasvi, jota tavataan viljelyjäänteenä tai -karkulaisena. Toisinaan se saattaa olla myös tulokaslaji.[1] Kasvupaikat ovat usein tienvarsia ja kuivia niittyjä.[2]

Käyttö muokkaa

Ruusumalvaa viljellään yleisesti koristekasvina.[2] Muiden malvojen tapaan se on myös vanha lääkekasvi, jota on käytetty muun muassa yskänlääkkeenä ja kuhmujen hoitoon.[4] Varren kuituja on käytetty kehruussa.[2]

Lähteet muokkaa

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 222.
  2. a b c d e Den virtuella floran: Rosenmalva (ruotsiksi) Viitattu 24.3.2011.
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Ruusumalvan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 24.3.2011.
  4. Ålands flora 2010, s. 205.

Aiheesta muualla muokkaa