Rutšji (Kresttsyn piiri)
Rutšji (ven. Ручьи́) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Kresttsyn piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Jaimljajoen varrella 15 kilometriä Kresttsystä koilliseen. Kylässä on 428 ja kunnassa 855 asukasta (vuonna 2011)[1].
| Rutšji Ручьи́ |
|
|---|---|
 Rutšjin 1800-luvun puolivälissä rakennettu Pokrovan kirkko. |
|
  Rutšji |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Novgorodin alue |
| Piiri | Kresttsyn piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 354,78 km² |
| Väkiluku (2011) | 855 |
Maantiede ja asutus muokkaa
Rutšjin kunnan pinta-ala on 354,78 neliökilometriä[2] Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Novgorodin alueen Okulovkan piiriin sekä etelässä Kresttsyn piirin Novoje Rahinon ja lännessä Kresttsyn kuntiin[3]. Pinta-alasta 89,5 % on metsää ja 9,5 % maatalousmaata[2].
Kunnan alueella virtaa Mstan sivujoki Volma[4]. Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä ovat Ljakovan, Grjadan ja Podsekan kylien välinen harju, Jaimljajoen rantaniityt ja kaksi balkaninmäntyä[5].
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 19 kylää: Borok, Brus, Budki, Dubki, Dubrovka, Goristnitsa, Grjada, Ljakova, Pehovo, Podlužje, Podseka, Suhlovo, Tšerništšino, Volma, Vorobjevo, Žabnitsy, Zaretšje, Žary ja Zorka. Rutšjin jälkeen suurimmat asutuskeskukset ovat noin sadan asukkaan Ljakova ja Borok. Kolmessa kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[1]
Historia muokkaa
Novgorodin Derevan viidennekseen kuulunut Rutšjin pogosta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1495. Se on saanut nimensä lähistöllä sijaitsevista puroista.[6]
Vuodesta 1926 lähtien kylä kuului Borokin kyläneuvostoon, jonka keskus siirrettiin Rutšjiin vuonna 1987. Nykyinen kunta on perustettu 2000-luvun alun kunnallishallintouudistuksen yhteydessä.[6]
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Rutšjin kautta kulkee Kresttsyn ja Okulovkan välinen maantie. Kunnasta on linja-autoyhteydet Kresttsyyn, Okulovkaan, Borovitšiin ja Novgorodiin.[7]
Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat julkiset palvelut, kauppa ja maatalous[8]. Rutšjissa toimii karjatila ja Borokissa sikala[9]. Työikäisistä vain 30 % käy ansiotöissä[10].
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema ja posti. Eräitä julkisia palveluja on myös muissa kylissä.[11]
Nähtävyydet muokkaa
Kunnan alueella sijaitsee lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Volman kylän lähellä Gorodenski-puron suussa on 700–900-lukujen muinaislinna. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Rutšjin kaksi kirkkoa, joista toinen on rakennettu vuonna 1741 ja toinen 1800-luvun puolivälissä. Historialliset kohteet liittyvät Venäjän kansalaissotaan ja toiseen maailmansotaan sekä lähistöllä sijainneessa Santalovon kylässä kuolleeseen runoilija Velimir Hlebnikoviin.[12] Rutšjissa toimii Hlebnikoville omistettu museo[13].
Lähteet muokkaa
- Generalnyi plan: Rutšjevskoje selskoje poselenije, Krestetski raion, Novgorodskaja oblast. Tom 3: Materialy po obosnovaniju 2012. Veliki Novgorod: Novgorodgraždanprojekt. Viitattu 5.5.2013. (venäjäksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 9.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 39.
- ↑ Generalnyi plan, s. 7.
- ↑ Generalnyi plan, s. 20.
- ↑ Generalnyi plan, s. 14–15.
- ↑ a b Istoritšeskaja spravka Rutšjevskogo selskogo poselenija adm-krestcy.ru. Viitattu 5.5.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Generalnyi plan, s. 40.
- ↑ Generalnyi plan, s. 25–26.
- ↑ Generalnyi plan, s. 18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 23–24.
- ↑ Generalnyi plan, s. 32–34.
- ↑ Generalnyi plan, s. 11–13.
- ↑ Generalnyi plan, s. 36.
Aiheesta muualla muokkaa
- Rutšjin kunnan sivusto (venäjäksi)
- Rutšjin kunta Kresttsyn piirin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)