Ruotsin Liivinmaa

Ruotsin hallitsema herttuakunta Baltialla vuosina 1629–1721

Ruotsin Liivinmaa (ruots. Svenska Livland) oli osa Ruotsia vuodesta 1629 vuoteen 1721. Alue koostui nykyisen Viron eteläosasta ja Saarenmaasta, jonka Tanska oli luovuttanut Ruotsille Brömsebron rauhassa, sekä nykyisen Latvian pohjoisosasta eli Vidzemen alueesta.[1][2] Riika oli tuolloin Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki.

Ruotsin Liivinmaa
Svenska Livland
1629–1721
lippu vaakuna

Ruotsin alueet Baltiassa 1600-luvulla
Ruotsin alueet Baltiassa 1600-luvulla

Monarkki
Pääkaupunki Riika
Historia
– Ruotsi valloitti Liivinmaan 1621
– Altmarkin rauha 25. syyskuuta 1629
– Olivan rauha 23. huhtikuuta 1660
– suuri Pohjan sota 1700–1721
– Venäjän keisarikunta valoitti Liivinmaan 1713
– Uudenkaupungin rauha 30. elokuuta 1721
Edeltäjä Tanskan Viron lippu Tanskan Viro
Seuraaja  Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta valloitti Ruotsin Liivinmaan suuressa Pohjan sodassa ja perusti vuonna 1710 Liivinmaan kuvernementin. Alue luovutettiin Venäjälle virallisesti Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Ruotsin Inkerin ja Ruotsin Viron kanssa.[1][2]

Kenraalikuvernöörit muokkaa

 
Liivinmaan ja Kuurinmaan herttuakunnat vuonna 1705 julkaistussa kartassa.

Lähteet muokkaa

  1. a b Estonia WorldStatesmen.org. Viitattu 17.8.2018. (englanniksi)
  2. a b Latvia WorldStatesmen.org. Viitattu 17.8.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa