Ruokokerttunen

lintulaji

Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttusiin kuuluva varpuslintu.

Ruokokerttunen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Silmälläpidettävä [2]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kerttuset Acrocephalidae
Suku: Ruokokerttuset Acrocephalus
Laji: schoenobaenus
Kaksiosainen nimi

Acrocephalus schoenobaenus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Ruokokerttunen Wikispeciesissä
  Ruokokerttunen Commonsissa

Äänitetty Suomessa.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea vatsapuoli. Otsa on luisu ja siinä on tyypillinen valkea silmäkulmajuova. Molemmat sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, nuorilla linnuilla on rinnasta alaspäin raidallisuutta, joka katoaa iän myötä. Laulu on nopea, säksättävä ja se katkeaa vihellyksillä ja matkimisäänillä. Kutsu- ja varoitusääni on kova ”tsäk”.

Pituus on 13 cm ja paino on 11 g.

Kaikilla ruokokerttusilla on täydellinen sulkasato talvehtimisalueella. Sen jälkeen eri ikäluokkia ei voi erottaa toisistaan.

Vanhin suomalainen rengastettu ruokokerttunen on ollut 10 vuotta 16 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin ruokokerttunen.

Levinneisyys muokkaa

Esiintyy koko Euroopassa sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Suomessa pesii koko maassa, Lapissa harvalukuisempana. Parimäärä Suomessa on n. 400 000 paria. Ruokokerttunen on muuttolintu ja se talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Se muuttaa suoraan etelään Unkarin ja entisen Jugoslavian kautta talvehtimisalueilleen. Keväällä ne saapuvat touko–kesäkuussa, syksyllä poistuvat elo–syyskuussa. Euroopassa pesii yli 2 miljoonaa ruokokerttusparia.

Elinympäristö muokkaa

Kaikenlaiset kosteikot ja rannat. Erityisen runsas se on laajoissa järviruovikoissa. Jokivarsilla ja järvien rannoilla se on tavallinen. Muuttoaikoina tavataan myös ulkosaariston luodoilla.

Lisääntyminen muokkaa

 
Muni : Acrocephalus schoenobaenus

Pesä ruo'oista ja ruohoista tehty. Usein maassa tai matalalla kasvillisuuden kätkössä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa touko–kesäkuun vaihteessa. Naaras munii 3–7, tavallisesti 5 kirjavaa munaa. Haudonta kestää vajaa 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä vajaan 2 viikon ikäisinä. Emot hoitavat niitä vielä 1–2 viikkoa. Pesii usein kahdesti kesässä. Sukukypsä 1-vuotiaana.

Ravinto muokkaa

Ruokokerttunen on hyönteissyöjä, mutta sille kelpaa myös muu ravinto, kuten etanat, hämähäkit ja madot (sekä marjat?).

Lähteet muokkaa

  1. BirdLife International: Acrocephalus schoenobaenus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.12.2013. (englanniksi)
  2. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 565. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).

Aiheesta muualla muokkaa

  • Koskimies, Pertti & Saurola, Pertti 1981: Autumn migration strategies of Reed and Sedge Warblers. - Ornis Scandinavica 12: 1-12.
  • Koskimies, Pertti & Saurola, Pertti 1988: Ruokokerttusprojekti 1987. - Lintumies 4.1988 s. 171-175. LYL.
  • Rantamäki, Ari 1992: Kolmisiipinen ruokokerttunen Porissa. - Lintumies 5.1992 s. 222. LYL.
  • Saurola, Pertti 1981: Euroopan rengastusprojekti - kohdelajeina ruokokerttunen ja punakylkirastas. - Lintumies 2.1981 s. 65-70. LYL.
  • Vickholm, Markku 1980: Ryti- ja ruokokerttusen rinnakkaiselo. - Lintumies 3.1980 s. 114-120. LYL.
  • Yrjölä, Rauno, Routasuo, Pekka, Mikala, Antti & Mikkola, Markku 1988: Nuorten ruokokerttusten syysmuuton strategiaa eli minne asti skönäri lentääkään? - Lintumies 3.1988 s. 122-125. LYL.
  • Yrjölä, Rauno, Routasuo, Pekka, Mikala, Antti, Mikkola, Markku & Laurila, Anssi 1989: Nuoren linnun piirteitä omaava vanha ruokokerttunen Espoon Iso-Huopalahdella 6.8.1988.-Lintumies 2.1989 s. 88. LYL.
  • Ruokokerttunen Lintukuva-verkkopalvelussa
  • LuontoPortti: Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus)
  • ITIS: Acrocephalus schoenobaenus (englanniksi)