Rothin ja Spoofin sissiretki
Rothin ja Spoofin sissiretki oli Suomen sodan aikana 23. heinäkuuta 1808 Tampereelle tehty sissihyökkäys, jota johtivat teiskolainen aliupseeri Jakob Johan Roth (1772–1839) ja tamperelainen vääpeli Carl Johan Spoof (1773–1808). Spoof oli kotoisin Lempäälän Kukkolan kartanosta.
Lapuan taistelun jälkeen Wilhelm Mauritz Klingspor lähetti sissijoukon tuhoamaan kenraalimajuri Nikolai Rajevskin joukkojen Virroilla sijainneet elintarvikevarastot. Rothin ja Spoofin johtama sissijoukko koostui 41 Ruoveden ja Vesilahden komppanioiden miehestä. Sissit toimivat kolmen viikon ajan pääasiassa Virtain ja Ruoveden alueella tuhoten venäläisten varastoja ja häiriten heidän huoltokuljetuksiaan mutta he ulottivat iskunsa myös etelämmäksi aina Tampereelle saakka.
Tampere oli kesällä 1808 venäläisten joukkojen miehittämä ja soutuveneillä Näsijärveltä saapuneen noin 40 miehen sissipartion tarkoituksena oli polttaa Tammerkosken yli johtava puusilta ja kaupungissa olevat venäläisten joukkojen varastot. Venäläiset estivät kuitenkin nämä aikeet tykkitulen avulla mutta sissien toiminta aiheutti kuitenkin häiriöitä venäläisille. Tampereen varuskunnan komendantti majuri Njevnev ilmoitti myöhemmin raportissaan että Tampereelle oli hyökännyt Rutt-nimisen amiraalin johtaman laivasto, jonka maihinnousujoukkoja komensi Spuf-niminen kenraali.
Spoofin ja Rothin johtamat sissit tekivät myös useita muitakin iskuja Näsijärven alueella, muun muassa 21. heinäkuuta 1808 he valtasivat venäläisten viljajaalan Teiskon Unnekivensalmessa. Sissit lähtivät 10. elokuuta vetäytymään kohti pohjoista venäläisten tuotua lisää joukkoja heitä vastaan ja osasto palasi ruotsalaisten pääjoukkojen yhteyteen Kauhajoella 14. elokuuta 1808. Spoof kuoli myöhemmin samana vuonna Torniossa ja hänet haudattiin sinne. Roth ylennettiin luutnantiksi ja erottuaan armeijasta hän eli kotiseudullaan Teiskossa jonne hänet on myös haudattu.
Rothin ja Spoofin sissiretki oli yhtenä innoittajana Johan Ludvig Runebergille hänen kirjoittaessaan myöhemmin pääteostaan Vänrikki Stoolin tarinoita. Runeberg toimi vuosina 1825–1826 kotiopettajana kapteeni Erik Gustaf af Enehjelmin perheessä Ruovedellä.[1]
Varhaisin Rothin ja Spoofin muistomerkki pystytettiin Ruoveden kotiseutuyhdistyksen aloitteesta Kautun kanavasaareen 1933. Kautun sillan remontoinnin yhteydessä se siirrettiin nykyiselle paikalleen Ruhalan kylään.[2] Kuvanveistäjä Sisko Petäjän suunnittelema Rothin ja Spoofin retken muistolaatta paljastettiin Tampereen Mältinrannassa 1954.
Lähteet muokkaa
- Tampereen muistolaatat: Rothin ja Spoofin partion muistolaatta
- Tauno Kuosa: Jokamiehen Suomen historia osa III Ruotsin vallan viimeinen kausi 3. painos WSOY 1963 s. 986–987
Viitteet muokkaa
- ↑ Helge Pohjolan-Pirhonen: Kansakunnan historia 3: kansakunta löytää itsensä, s. 533. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973.
- ↑ Muistomerkit ruovedenkotiseutuyhdistys.fi. Viitattu 21.1.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Veli-Matti Syrjö: Roth, Jacob Johan (1772–1839) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Veli-Matti Syrjö: Spoof, Karl Johan (1773–1808) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kaksi sissiä. Roth ja Spoof. Katkelma vuoden 1808 sotatapahtumista, Aamulehden sunnuntailiite 28.07.1929, nro 203, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Eino Laitakari : Klingspor - Aminoff - Roth, Hakkapeliitta, 20.06.1933, nro 25-26, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Näsijärven sissien uljaista taisteluista 130 vuotta, Aamulehti, 31.07.1938, nro 202, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot