Rotanmyrkkyoppi on oikeustieteessä käytetty termi, jolla kuvataan laajalti tunnettua tavaramerkkiä muistuttavan tuotemerkin käyttämistä sellaisen tavaran yhteydessä, että alkuperäisen tuotemerkin mainosarvo vähenee. Esimerkiksi jos joku käyttää rotanmyrkyn tai wc-puhdistusaineen tunnuksena vanhempaa tunnettua suklaamerkkiä muistuttavaa tunnusta, vähenee suklaamerkin mainosarvo. Vaikka suklaan tavaramerkin suoja ulottuu sinänsä vain samankaltaisiin tuotteisiin, ulotetaan tavaramerkkioikeudellinen suoja tällaisissa tapauksissa pääsääntöä laajemmalle, koska merkinhaltijalle voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Saadakseen rotanmyrkkyopin mukaisen suojan täytyy tavaran tai palvelun olla maassa yleisesti tunnettu. Tunnettuisuuden tulee olla verrattavissa Kodak-opin mukaiseen suojaan.[1]

Nimitys on peräisin Ruotsin tavaramerkkilakia koskevasta komiteamietinnöstä, jossa asiaa havainnollistettiin esimerkillä elintarvikkeen tavaramerkin käyttämisestä rotanmyrkyn tuotemerkkinä.[2]

Suomessa muokkaa

Suomen tavaramerkkilaki (7/1964) säätää asiasta 6. pykälän 2. momentissa. Sen mukaan sekoitettavuuteen voidaan vedota, jos samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen merkitsisi vanhemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä tai olisi haitaksi erottamiskyvylle tai maineelle.[3]

Aiempaakin oikeuskäytäntöä voi käyttää voimassa olevan normiston tulkitsemiseen.

  • Suojavälineitä varten haetun Marabo-kuviomerkin rekisteröimistä ei estänyt Marabou-tavaramerkki, joka oli rekisteröity suklaa- ja makeistuotteita varten.[4]
  • Tavaraluokkaan vaatteet, jalkineet, päähineet haettiin rekisteröitäväksi merkkiä Roll's. Sitä pidettiin kuitenkin olennaisesti samankaltaisena kuin tunnusmerkkiä Rolls-Royce, josta käytettiin myös lyhennettä Rolls.[5]
  • Nykyisen lain soveltamista koskee KHO:n ratkaisu vuodelta 2002. Siinä tavaramerkkiä Tefli haettiin rekisteröitäväksi luokassa 24 (kankaat, tekstiilitavarat) ja luokassa 25 (vaatteet). Sen ei katsottu olevan sekoitettavissa aiemmin rekisteröityyn tavaramerkkiin Teflon, joka oli rekisteröity luokkiin 22 (esimerkiksi köydet, säkit ja pussit) ja 23 (langat tekstiilikäyttöön).
  • Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta ratkaisi 2002, ettei merkin Partec käyttö ole merkin Partek epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä.[6]

Rotanmyrkkyoppia sovelletaan myös toiminimioikeudessa. Korkein oikeus on ratkaissut, että yrityksen toiminimi Someron Paljeovi, om. A. Tammisto on sekoitettavissa nimeen Someron Paljeovi ja Rakennusosa Oy,[7] mutta nimi Kehätien Autotalo Oy ei ole sekoitettavissa nimeen Kehätien Auto-valinta Oy.[8] Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut, että nimi Turun Tavarapörssi on sekoitettavissa nimeen Helsingin Tavarapörssi Mikko Hietala.[9][10]

Lähteet muokkaa

  1. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palsta 697.
  2. Pirkko-Liisa Haarman: Immateriaalioikeus, Talentum 2006, ISBN 952-14-1071-X, sivu 289.
  3. Tavaramerkkilaki, 6 §.
  4. KHO 1977 A II 90 (882/55/76).
  5. KHO 1985 A II 145 (5944/55/84).
  6. Haarman s. 289–290.
  7. KKO 1981 II 3.
  8. KKO 1985 II 145.
  9. KHO 1982 A II 90.
  10. Haarman s. 330.