Romuva
Romuva on liettualainen perinteinen luonnonuskonto ja uskonnollinen yhteisö. Romuvan harjoittajia on nykyisin Liettuan ja ulkoliettualaisten lisäksi jonkin verran myös esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.[1]
.PNG)
.jpg)
Etymologia muokkaa
Nimitys romuva tulee yksittäisessä vanhassa tekstissä mainitulta vanhalta pakanalliselta Romuva-pyhätöltä, jonka ylipapin kerrottiin 1300-luvulla olevan vastuussa koko Baltian alueen uskonnosta.[1][2]
Historia muokkaa
Vanhaa kansanuskoa on Liettuassa pyritty elvyttämään vanhojen balttilaisten perinteiden mukaisesti 1800-luvulta alkaen. Neuvostoliittolaiset miehittäjät kielsivät romuvan harjoittamisen 1940-luvulta alkaen ja vainosivat romuvan harjoittajia, koska uskonto kannusti liettualaisia kansallismielisyyteen. Romuvan harjoittaminen alkoi jälleen elpyä 1960-luvulta alkaen, kun ylipappi Jonas Trinkunas ryhtyi järjestämään romuva-juhlapyhien juhlallisuuksia ja perusti romuvajärjestön.[1]
Liettuan itsenäistyttyä vuonna 1990 romuvan harjoittajat ryhtyivät toimimaan julkisesti.[2] Romuvan harjoittajien virallinen uskonnollinen yhdyskunta perustettiin vuonna 1992. Romuva määriteltiin Liettuassa uususkonnoksi, koska uskontokunta oli ollut olemassa alle 25 vuotta.[1]
Piirteet muokkaa
Romuva on monijumalainen uskonto. Pääjumala on Andajus eli Dievas tai Dievas Senelis. Muita tärkeitä jumaluuksia ovat jumalat Perkūnas ja Teliavelis sekä jumalattaret Žemyna, Žvoruna, Dalia, Laima, Aušrine, Vakarine, Gabija, Saule ja Giltine. Luonnossa ja pelloilla uskotaan lisäksi elävän monenlaisia henkiolentoja sekä peikkoja, maahisia ja keijuja.[1]
Romuvassa keskeistä on luonnon pyhyyden kunnioittaminen. Yhteisö harjoittaa seremonioitaan ulkona luonnossa, esimerkiksi uhripuun äärellä. Tärkeitä teemoja ovat vuodenkierron merkitys, ekologisuus, luonnonpaikkojen kunnioittaminen ja vaaliminen sekä liettualainen kulttuuri, taide, kansanmusiikki ja kansanperinne.[1]
Juhlapäivistä tärkeimpiä ovat vuodenkierron taitekohtapäivät syys- ja kevätpäiväntasaus sekä talvi- ja kevätpäivänseisaus. Kuolleita muistetaan Velines-juhlassa suomalaisen pyhäinpäivän aikoihin. Talven loppumista ja kevään alkua juhlitaan Užgavenes-juhlassa seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Perkūnas-jumalaa juhlistetaan huhtikuun Jore-juhlassa. Romuvan uskonnollisiin seremonioihin kuuluu rituaalinen puhdistautuminen, pyhän tulen sytyttäminen tulialttarille, rituaalihymnit ja kansanlaulut, ruoan uhraaminen ja viestien lähettäminen jumalille. Seremoniapaikoilla voi olla jumalpatsaita.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Romuva Wikimedia Commonsissa
