Roky Erickson

yhdysvaltalainen muusikko

Roger ”Roky” Kynard Erickson (15. heinäkuuta 1947 Austin, Texas, Yhdysvallat31. toukokuuta 2019 Austin, Texas, Yhdysvallat)[1] oli yhdysvaltalainen laulaja, kitaristi ja lauluntekijä. Roky tulee hänen etunimiensä Roger ja Kynard ensimmäisistä tavuista.

Roky Erickson

Hänen ensimmäinen yhtyeensä oli psykedeelisen rockin edelläkävijä 13th Floor Elevators. Sen jälkeen hän jatkoi sooloartistina useiden eri taustayhtyeiden kanssa.

Ericksonin levyt eivät ole koskaan nauttineet listamenestystä, mutta hänellä oli sitä vannoutuneempi kulttisuosio ja hänen ihailijoihinsa kuuluvat monet merkittävät rockmuusikot. Ericksonin uraa varjosti huumeiden käyttö ja skitsofrenia[2], joiden vuoksi hän oli useaan otteeseen laitoshoidossa.

Historia muokkaa

Erickson alkoi soittaa pianoa 5-vuotiaana ja kitaraa 12-vuotiaana. Hänen ensimmäinen levyttänyt yhtyeensä oli The Spades, jonka single We Sell Soul oli paikallinen hitti Teksasissa vuonna 1964.

13th Floor Elevatorsin Erickson perusti 1965, ja hänestä tuli yhtyeen biisintekijä Tommy Hallin kanssa. Yhtyeen ensimmäistä albumia The Psychedelic Sounds of the 13th Floor Elevators (1966) pidetään yleisesti rockin historian ensimmäisenä psykedeelisenä albumina. Levyn hitiksi nousi Ericksonin kappale You're Gonna Miss Me, joka päätyi myöhemmin Nuggets-kokoelmalle.

13th Floor Elevators julkaisi vielä albumit Easter Everywhere (1967) ja Bull of the Woods, mutta LSD:n ja marihuanan käyttö ajoivat yhtyeen hajoamisen partaalle.

Vuonna 1969 Erickson pidätettiin marihuanan hallussapidosta ja häntä uhkasi kymmenen vuoden vankilatuomio. Ericksonilla diagnosoitiin skitsofrenia ja hän joutui sairaalaan, josta pakeni muutamia kertoja jääden kuitenkin kiinni. Välttääkseen vankilatuomion Erickson vetosi mielenterveysongelmiin, ja hänet passitettiin osavaltion vankimielisairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1972 saakka. Hänelle annettiin sähköhoitoa ja thorazinea. Erickson jatkoi soittamista myös sairaalassa perustaen bändin nimeltä Missing links. Hän kirjoitti myös runoja.[3] Näiltä ajoilta on julkaistu akustisia demoja sisältävä Never Say Goodbye (1999).

Vuonna 1974 Erickson kokosi taustalleen ensimmäisen sooloyhtyeensä Bleib Alien, joka julkaisi singlen Two Headed Dog (1975). Ericksonin uusia sanoituksia leimasi kiinnostus kauhu- ja science fiction -elokuviin.

Yhtye vaihtoi nimensä myöhemmin muotoon Roky Erickson and the Aliens ja julkaisi samalla nimellä ensimmäisen ja ainoan albuminsa vuonna 1980. Albumi on julkaistu myöhemmin nimillä The Evil One ja I Think of Demons.

Levyn julkaisi Englannin CBS ja sen tuottajana oli Creedence Clearwater Revivalin Stu Cook, mutta suurista odotuksista huolimatta se ei saavuttanut menestystä. Osasyynä tähän oli Ericksonin Britanniassa tekemä pressikiertue, jolla hän antoi erittäin sekavia haastatteluja.

Tämän jälkeen Ericksonin ura jatkui erittäin katkonaisena. Valonpilkahduksia olivat lähinnä albumit Don't Slander Me (1986) ja osittain tuoretta materiaalia sisältänyt All That May Do My Rhyme (1995). Fanien nälkää ruokittiin lukemattomilla kokoelmilla ja livekoosteilla, joista edustavimpia ovat Gremlins Have Pictures (1986) ja Casting the Runes (1987).

Rokyn terveyden heiketessä entisestään Warner Brosin Bill Bentley kokosi hänen kunniakseen tribuuttilevyn Where The Pyramid Meets The Eye vuonna 1990. Levyllä versioivat Ericksonin tuotantoa muun muassa The Jesus and Mary Chain, R.E.M., ZZ Top, Julian Cope, Bongwater, John Wesley Harding, Doug Sahm ja Primal Scream. Ericksonin tuotantoa on versioitu laajalti myös muuten: Suomessa hänen kappaleitaan ovat soittaneet muun muassa HIM, Viikate ja The Flaming Sideburns.

Vuonna 2001 Ericksonin nuorin veli Sumner Erickson voitti oikeudessa veljensä huoltajuuden ja aloitti hänen kuntoutuksensa. Prosessia seurattiin Keven McAlesterin dokumenttielokuvassa You're Gonna Miss Me.

Ericksonin kunto parantui, ja syyskuussa 2005 hän soitti kotikaupungissaan Austinissa ensimmäisen täysimittaisen konserttinsa 20 vuoteen. Hän jatkoi tämän jälkeen keikkailua harvakseltaan vanhan The Explosives -yhtyeensä kanssa. Roky Erickson & the Explosives esiintyivät ensimmäistä kertaa Suomessa 8. heinäkuuta 2007 Turun Ruisrockissa.

Erickson kuoli 31. toukokuuta 2019 71-vuotiaana.

Diskografia muokkaa

Sooloalbumit muokkaa

Studio muokkaa

  • Don’t Slander Me  (1986, Restless)
  • Gremlins Have Pictures  (1986, Pink Dust Records, kokoelma)
  • Casting the Runes  (1987, Five Hours Back, live)
  • Holiday Inn Tapes  (1987, Fan Club, demoja)
  • Openers  (1988, Five Hours Back)
  • All That May Do My Rhyme  (1995, Trance Syndicate)
  • Demon Angel: A Day and a Night with Roky Erickson  (1995, Triple X Records)
  • Roky Erickson and Evilhook Wildlife  (1995, Sympathy for the Record Industry)
  • Never Say Goodbye  (1999, Emperor Jones, demoja)
  • Don’t Knock the Rok!  (2004, Norton Records, demoja)
  • I Have Always Been Here Before  (2005, Shout! Factory, antologia)
  • Halloween  (2008, Norton Records)
  • True Love Cast Out All Evil  (2010, ANTI- Records)

Livealbumit muokkaa

  • Live at the Ritz 1987  (1988, Fan Club)
  • Live Dallas 1979  (1992, Fan Club)

The 13th Floor Elevators muokkaa

ks. The 13th Floor Elevatorsin diskografia

Roky Erickson and the Aliens muokkaa

Roky Erickson and the Resurrectionists muokkaa

Lyriikkaa muokkaa

  • Openers II (2.13.61 Publications, 1995)

Lähteet muokkaa

  1. Roky Erickson, Legendary Psychedelic Musician, Dies at 71 Variety. 31.5.2019. Viitattu 1.6.2019. (englanniksi)
  2. Dorian Lynskey: The man who went too high The Guardian. 8.6.2007. Viitattu 22.3.2016.
  3. Dorian Lynskey: The man who went too high The Guardian. 8.6.2007. Viitattu 17.3.2016.

Aiheesta muualla muokkaa