Rokansaari (Puumala)

Rokansaari on saari varsinaisella Saimaalla Lietvedellä Puumalassa Etelä-Savossa.

Rokansaari

Sijainti	Puumala Etelä-Savo Suomi
Vesialue	Saimaa: Lietvesi
Korkein kohta	108 m mpy.
Pinta-ala	5,4 km²

Maantietoa

Rokansaari on 3,7 kilometriä pitkä, 2,4 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna noin 5,4 neliökilometriä. Saari sijaitsee Lietveden eteläosassa Suur-Saimaaseen rajoittuvan saariston pohjoisosassa. Sen luoteis-, länsi- ja kaakkoispuolella puolella aukeaa Lietveden laaja järvenselkä, saaren eteläpuolella jää Vehkovirta Lintusalon ja Liimattalansaaren eteen, itäpuolella ovat Kuutinvirta ja sen pohjoispuolella Halkosaarenselkä, ja aivan saaren pohjoispäässä on yli 300 metriä leveä Lietsalmi. Lietsalmen vastaranta on Lietniemi, joka kuuluu Rokansalon kylään. Rokansaarella on muutamia lähisaaria. Saaren koillispuolella Halkosaarenselän pohjoispuolella on saaristo, johon kuuluvat esimerkiksi Linnaluoto ja Vasikaiset. Itse Halkosaari sijaitsee kilometrin päässä ja se on läntisin siellä olevista suurista saarista. Selällä sijaitsee lisäksi yksinäinen Virstaluoto. Vehkovirrassa on pieni saaristo, joka sijaitsee lähempänä Liimattalansaarta. Vain Petäissaari ja Lehtisensaari sijaitsevat Rokansaaren lähellä. Suurella Lietveden järvenselällä sijaitsevat etäällä esimerkiksi Luukonperänsaaret ja Lonkiluoto. Saaren rantaviiva on selkeäpiirteinen eikä pitkiä niemiä tai lahtia esiinny. Vehkovirrassa sijaitsee Taipaleenlahti, Luukonlahti ja Ruokosenlahti, jotka ovat leveäsuisia ja lyhyitä lahtia. Ristiniemi muodostaa saaren eteläisimmän kärjen ja Syvänkaarteenniemi ja Laituriniemi pohjoispään niemiä.

Saaren maaperä on muodostunut sorasta ja hiekasta ja sen korkeuserot ovat maltilliset ja loivapiirteiset. Korkein kohta sijaitsee kartoissa nimettömällä mäellä, joka sijaitsee saaren keskiosissa. Se kohoaa 108 metrin korkeuteen mpy. eli 32 metrin korkeuteen Saimaan vedenpinnasta. Ainoat karttoihin nimetyt vuoret ovat Lammasvuori saaren keskiosassa ja kallioinen Hiisivuori saaren länsipäässä. Kaikki saaren järvet vaikuttavat olevan suppalampia. Pohjoispäässä ovat vierekkäin Enolampi (26 ha), Umpilampi (6 ha) ja Ruutanalampi. Enolammen laskuoja on melottavissa. Saaren ainoa suo sijaitsee Umpilammen yhteydessä. Lounaispäässä sijaitsee Suurijärvi (35 ha), joka on lukuisten suppien muodostama järvilabyrintti. Järvenosilla on nimet Nurkkajärvi, Karplampi, Kuvaalampi, Ukonlampi ja Alainenlampi. Suurijärven vesi on kirkasta ja siihen voi meloa lyhyen laskuojan kautta . Ne ovat yhteydessä toisiinsa kapeiden salmien välityksellä. Saaren asutus on sijainnut Suurijärven itäpuolella. Pohjoismäen, Kettulan ja Lammasvuoren lopetetut maatilat sijaitsevat niittyjen ympärillä lähellä toisiaan. Rannoilla on vielä noin 15 vapaa-ajan asuntoa. Saaren tiet ovat edelleen polkuja ja kärryteitä. Kävelijän tulisi pitää mielessään, että saarella ne johtavat yleensä yksityiselle vapaa-ajan asunnoille . Vehkovirtaan on merkitty Saimaan syväväylä, jonka syväys on 4,2 metriä. Lietsalmessa kulkee 2,4 metrin ja Lietveden järvenselällä myös 2,4 metrin veneväylä.

Luontoarvoja

Saaren geologia

Saaren maaperä on muodostunut viime jääkauden loppuvaiheessa, kun mannerjäätikön sulamisvedet kuljettivat paikalle soraa ja hiekkaa. Ne tulivat pohjoisesta pitkin jäätikönalaista jäätikköjokea, jonka jälkiä pystyy edelleen seuraamaan maastossa ja kartoilla 150 kilometrin matkalta. Rokansaareen tulee Pieksämäeltä alkava maastossa katkeileva harjujakso, jonka jälkiä on vielä näkyvissä pohjoisessa Puumalan kirkonkylässä ja etelässä Kyläniemeen asti. Rokansaaren hiekka-alue on muodostunut noin 11 500–11 400 vuotta sitten, kun alue vapautui mannerjäätikön alta suoraan Saimaan jäätikköjärveen. Jäätikköjoen tuoma vesi ja kiviaines laskeutui jäätikköjärven pohjalle muodostaen kiilamaisen kerrostuman. Kiviaineksen ja hienon hiekan joukkoon hautautui reunasta lohjenneita jäälohkareita, joiden jättämät painaumat eli supat muodostavat saaren lampien syvänteet. Myöhemmät Saimaan vedenpinnan hitaat muutokset ovat siirtäneet rantojen paikkaa ja järven aallokon kulutustoiminta on jättänyt saarelle näkyviin muinaisrantoja eri korkeuksille.

Luonnonsuojelualue

Rokansaari sisältyy Natura 2000-ohjelman suojeluohjelmaan (Lietvesi, FI0500024, 193 km²), jossa Lietveden saaret ovat pääasialliset suojelun kohteet. Natura-alueeseen sisältyy Rokansaaresta kaikki osat paitsi entiset maataloustoimintaan kuuluneet alueet. Karttapaikan karttaan on saaren lounaisosaan merkitty edellä esitettyä suppeampi suojelualue. Alue muodostuu yhdestä laajemmasta ja yhtenäisestä suojelualueesta ja pohjoisosassa kolmesta erillisestä suojellusta ranta-alueesta. Laajempi suojelualue sisältää vain maa-alueita ja sen ulkopuolelle jää Suurijärven vesialueet. Alainenlammessa ja Ukonlammessa sijaitsevat saaret ovat myös suojeltuja.

Historiaa

Rokansaaren täyshoitola

Saaren pohjoisosa kuului Kaarteen sahalle, kun viipurilainen Vilho Montonen osti siltä vuonna 1940 nykyisen virkistysalueen maat. Sotien aikana hän rakennutti saarelle saunan ja pienen huvilan. Kun sota päättyi, laajennettiin huvilaa ja se muutettiin täyshoitolaksi sopivaksi. Täyshoitolana se toimi 1940-luvun lopulta 1980-luvun lopulle. Aluksi toimintaa johti Vilho Montonen, mutta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1953 toimintaa jatkoi hänen vaimonsa Karin Montonen. Kuuluisia vieraita saaressa ovat olleet George de Godzinsky ja Uolevi Raade.

Kiinteä asutus

Vuoden 1928 Lappeenrannan seudun taloudellisessa kartassa on saarelle piirretty kolme maatilaa Pohjoismäki, Kettula ja Lammasvuori, joiden peltomaat muodostuivat kuudesta peltopalstasta. Saaren karttanimi oli tuolloin ”Rokansalo”. Saaren pohjoisosaan on piirretty kaksi rakennusta, yksi Umpilammen pohjoisrantaan ja toinen Enolammen pohjoisrantaan.

Vuoden 1971 peruskartassa sijaitsi saaren keskiosissa kolme maatilaa samoilla paikoillaan ja samoilla pelloilla kuin taloudellisessa kartassa. Saaren rannoille oli rakennettu viisi mökkiä ja näiden lisäksi näkyi täyshoitolan rakennukset. Seuraavassa vuoden 1987 kartassa on pellot merkitty niityiksi tai taimikoiksi. Saaren rannoille on merkitty 14 mökkiä. Viimeisessä painetussa vuoden 1996 peruskartassa on merkitty pieni suojelualue, joka käsitti vain Suurijärven keskelle jääneen lampien välisen niemimaan, Ukonlammen ranta-alueet ja Alainenlammen pohjoispuoliset alueet.

Taisteluhaudat

Ensimmäiseen maailmansotaan liittyviä taisteluhautoja löytyy saaren pohjoisosasta Vallihaudanmäeltä.

Kivikauden asuinpaikka

Saaren eteläosassa pienen Pöllöluodon kohdalla sijaitsevassa niemessä on löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Varsinaisia asumuspainanteita ei ole ja asuinpaikan merkkinä on vain kvartsi-iskoksia sisältävä maa-aines muinaisen rantatörmän päältä. Alueella ei ole suoritettu kaivauksia. Karttapaikkaan on asuinpaikalle merkitty muinaisen hautapaikan karttamerkki. Samanlainen merkki on piirretty pohjoisosan taisteluhautojen yhteyteen.

Virkistystoimintaa

Saari on veneilijöiden suosima pysähdys- ja leiriytymispaikka. Saaren pohjoispäässä sijaitsee Rokasalon virkistysalue, joka omistaa Saimaan virkistysalueyhdistys ry. Virkistysalue sijaitsee 25 hehtaarin metsätilalla saaren pohjois- ja luoteispäässä. Retkeilyalueeseen sisältyy lähes kaikki Umpilammen rannat etelärantoja lukuun ottamatta ja Enolammen luoteisrannat. Rokansalon kesäkoti on sen toiminnan keskuspaikka. Alueella on vuokrattavana seitsemän mökkiä, mutta majoittua voi myös telttailemalla hiekkarannoilla. Retkeilijöille on tarjolla myös kaksi laituria, useita nuotiopaikkoja, grillikatos, kaksi saunaa, jätepiste, muutama käymälä ja kaivo. Kesäkaudella toimii kesäkodissa kahvila.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Saimaan virkistysalueyhdistys ry, omistaa Rokansaaren virkistysalue Puumalassa
• Pihko, Petro: Rokansaari, melojan kesäparatiisi Saimaalla, 2020
• Miika ♥ Gia: Rokansaari on Saimaan salainen helmi - myös veneettömille!, 2018
• Rokansaari, veneilysaimaa.com
• Rokansaari, venelehti.fi