Robert I

Robert I (865 – 15. kesäkuuta 923) oli toinen Robertien-dynastiaan kuulunut frankkien kuningas vuosina 922–923. Hän oli Anjoun kreivin Robert Vahvan toinen poika sekä Pariisin kreivin ja frankkien aiemman kuninkaan Eudes I:n nuorempi veli.

Valmistautuminen

Kuningas Eudes I nimitti nuoremman veljensä useiden kreivikuntien haltijaksi, yksi niistä oli Pariisi. Samoin hänet nimettiin useiden luostareiden johtajaksi eli abbé in commendam. Robert sai itselleen myös Ranskan herttuan arvon ja alueet, ja tämä oli sotilaallisesti erityisen tärkeä alue.

Isoveljensä Eudes I:n kuoleman jälkeen vuonna 898 hän ei vaatinut kruunua itselleen, vaan kunnioitti tehtyä sopimusta ja hyväksyi karolinkikuninkaan Kaarle Yksinkertaisen tulemisen frankkien kuninkaaksi. Uusi kuningas kuitenkin tunnusti Robertin arvon ja aseman. Hän sai tehtäväkseen puolustaa koko pohjoista Ranskaa viikinkien hyökkäyksiä vastaan.

Nousu valtaan

Rauhanomainen tila Robertin ja Kaarle Yksinkertaisen välillä kesti vuoteen 921 saakka, eli 23 vuotta Eudesin kuoleman jälkeen. Korkea papisto ja valtakunnan herrat riitaantuivat Kaarle Yksinkertaisen kanssa ja eritoten tämän tavasta suosia Haganon kreiviä. Kaikkein vaikutusvaltaisimpien ja sotilaallisesti vahvimpien aatelisten kanssa Robert nousi kapinaan Kaarlea vastaan.

Kapinan ja taistelun seurauksena Kaarle pakeni Lothringeniin. Tämän seurauksena Robert voideltiin ja kruunattiin frankkien kuninkaaksi 29. kesäkuuta 922.

Kaarle kokosi itselleen suuren armeijan ja lähti hankkimaan takaisin menettämäänsä kruunua. Soissonsin taistelussa 15. kesäkuuta 923 Robertin joukot voittivat ja Kaarle pakeni paikalta, mutta Robert itse kuoli taistelun aikana. Eräiden lähteiden mukaan hän olisi hävinnyt kaksintaistelussa Kaarle Yksinkertaiselle, mutta totuus lienee, että hän sai surmansa tavallisten sotilaiden aseesta.

Robertin perintö

Robert I:n hallituskausi jäi hyvin lyhyeksi ja siksi hänen suunnitelmansa eivät ehtineet käydä toteen. Hän oli panostanut erityisesti avioliittojen myötä tapahtuvaan vallan pysymiseen. Hän oli itse mennyt naimisiin Kaarle Suuren jälkeläisen Béatrix Vermandoisilaisen kanssa, ja tyttärensä hän puolestaan naitti Burgundin herttualle Rudolfille.

Robert I oli toinen kaikkiaan kolmesta Robertien-dynastiaan luettavasta frankkien hallitsijasta. Hänen jälkeensä hallitsijaksi tuli viimeinen Robertien-dynastian hallitsija, hänen tyttärensä Emmen aviopuoliso Rudolf, Burgundin herttua. Rudolfia kuninkaaksi seurasi karolingeihin kuulunut Ludvig IV. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Robertin pojan, Hugo Suuren, poika Hugo Capet nousi valtaistuimelle 987. Hänestä lasketaan alkaneen niin sanottu kapetingien dynastia.

Lähteet

• Leblanc-Ginet, Henri; Les Rois de France (1997).
• Settipani, Christian; La préhistoire des Capétiens (1993).
• Tableau Généalogique des Rois de France (1975).
• Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France (1994).