Roš hodeš
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Roš ḥodeš tarkoittaa hepreaksi kirjaimellisesti "kuukauden pää" (uusikuu) ja siksi kutsutaan jokaisen uuden kuukauden ensimmäistä päivää. Mikäli kuluvassa kuukaudessa on 30 päivää, on roš hodeš kaksipäiväinen, toisin sanottuna päättyvän kuun 30. sekä alkavan kuun 1. päivät.
Menneinä aikoina roš hodeš oli merkittävä juhla. Tuolloin uusi kuukausi havainnoitiin silmin; kuukausi alkoi kuun ensimmäisen kaitaleen ilmestyttyä piemän vaiheen jälkeen ja kahta todistajaa kuultuaan Sanhedrin-tuomioistuin julisti uuden kuukauden alkaneeksi. Ilmoitusta seuraavana päivänä vietettiin juhlaa šofarien soiton ja erityisten Toorassa säädettyjen uhrien kera. Koko juutalainen kalenteri riippui täysin näistä ilmoituksista, joita ilman ei olisi voitu tietää Tooran juhlien ajankohtia.
Temppelin tuhon jälkeen ja uhrimenojen keskeydyttyä juhlan luonne muuttui radikaalisti. Nykyään uudenkuun päivänä luetaan hallel, musaf-rukous sekä erityinen Tooran kappale. Roš hodešis edeltävänä sapattina rukoillaan Tooran luvun jälkeen erityistä siunausta alkavalle uudelle kuukaudelle.
Kuukausien nimet:
- Nisan (30 pv)
- Iyar (29 pv)
- Sivan (30 pv)
- Tammuz (29 pv)
- Av (30 pv)
- Elul (29 pv)
- Tishrei (30 pv)
- Cheshvan (myös Heshvan tai Marcheshvan) (29 tai 30 pv)
- Kislev (30 tai 29 pv)
- Tevet (29 pv)
- Shevat (30 pv)
- Adar (29 pv)
Juutalainen kalenteri perustuu kuun kiertoon. Kuuvuosi on kuitenkin keskimäärin 11 päivää aurinkovuotta lyhyempi. Tämän vuoksi 2-3 vuoden välein on karkausvuosi ja viimeisen kuukauden eli Adar'in jälkeen lisätään Adar šeni ("Toinen Adar"). Tarkoituksena on se, että vuoden pääjuhlat (pesah, šavuot ja sukkot) osuisivat samoihin aikoihin maanviljelyn vuotuisen kierron kanssa.