Ritarillisuus
sydänkeskiajalla vuosien 1170 ja 1220 välillä kehittynyt keskiajan ritariluokan käytöskoodisto
Ritarillisuus tai ritariaate on sydänkeskiajalla vuosien 1170 ja 1220 välillä kehittynyt keskiajan ritariluokan käytöskoodisto. Ritariaate korosti hyveitä ja hovikäytöstapoja yhdistettyinä soturi-ihanteeseen ja kristilliseen hartauteen.
Ritari sitoutui olemaan herralleen uskollinen, suojelemaan naisia ja turvattomia sekä taistelemaan kristinuskon puolesta. Ritarilaitos toi aatelin seuraelämässä valtaan uudet, hienostunutta tapakulttuuria korostavat säännöt. Ritarikulttuurin huipentumana oli naisenpalvonta.[1] Ritariaatteen keskiössä oli kunnian käsite, jota jokaisen ritarin tuli vaalia.
Myöhemmin ritarillisuus on laajentunut tarkoittamaan huomaavaisuutta ja jaloja käytöstapoja yleisesti sekä kohteliaisuutta varsinkin naisia kohtaan.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Pieni Tietosanakirja - Ritarilaitos Project Runeberg. Viitattu 5.5.2021.
- ↑ Ritarillinen Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 5.5.2021.