Ripidi
Ripidi on ortodoksinen jumalanpalvelusväline. Ripidi on pyöreä, noin 40 cm läpimittainen ja useimmiten metallinen kiekko, jonka keskellä on kuusisiipisen kerubin kuva molemmilla puolilla. Levyn reunat voivat olla yhtenäiset tai sitten koristellut, oikeastaan joka kirkossa joissa ripidejä on ne ovat erilaisia. Levyyn liittyy keskimäärin noin puolentoista metrin pituinen puinen tai metallinen varsi. Ripidejä on aina kaksi ja niitä säilytetään alttarissa, tavallisimmin alttaripöydän takaisen ristin yhteydessä olevissa telineissä.
Ripidejä käytetään piispan toimittamassa palveluksessa kuvaamaan enkelien läsnäoloa. Niitä kantavat alidiakonit tai joskus kirkonpalvelijat. Ne ovat mukana saatoissa ja evankeliumia luettaessa sekä ehtoollista jaettaessa kantajat pitelevät niitä viistosti evankeliumikirjan tai ehtoolliskalkin yläpuolella. Jos piispa toimittaa Kristuksen hautauspalveluksen, ristisaatossa kannetaan myös ripidejä, joita pidellään Kristuksen hautausikonin yläpuolella. Samoin kheirotoniaan eli diakoniksivihkimiseen kuuluu ripidi, jota vihitty liikuttelee vaakasuunnassa pyhitettyjen ehtoollislahjojen yläpuolella kuvaten täten Pyhän Hengen laskeutumista. Tapa on peräisin Bysantin hovista. Tästä syystä ripidejä ei käytetä alkukristillisen perinteen mukaisessa Jaakobin liturgiassa.[1]
Lähteet muokkaa
- Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset; liturgiikka keskikouluja ja seminaareja varten. Helsinki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1979. ISBN 951-9071-28-8.
- Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, 1999. ISBN 951-1-15657-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Ortodoksinen sanasto