Ricimer

antiikin roomalainen sotapäällikkö ja Länsi-Rooman todellinen hallitsija 400-luvulla

Ricimer (noin 405 – 18. elokuuta 472) oli Länsi-Rooman todellinen hallitsija 400-luvulla.

Ricimerin monogrammi on tämän Libius Severuksen (kuva vasemmalla) lyöttämän kolikon kääntöpuolella

Ricimer oli areiolainen ja hänen äitinsä oli visigoottien kuninkaan tytär. Hän vietti nuoruutensa Valentinianus III:n hovissa ja kunnostautui palvellessaan Aëtiusta. Valentinianuksen kuoltua Petronius Maximus kaappasi vallan, mutta hän kuoli vandaalien hyökätessä Roomaan vuonna 455. Tämän jälkeen Avitus julistautui keisariksi ja nimitti Ricimerin Länsi-Rooman korkeimpaan sotilasvirkaan magister militumiksi. Vuonna 456 Ricimer kukisti vandaalit niin merellä kun maalla. Samana vuonna Ricimer kapinoi Majorianuksen kanssa Avitusta vastaan ja Ricimerin avulla Majorianuksesta tuli Länsi-Rooman keisari. Majorianus osoittautuikin kuitenkin odotettua paremmaksi keisariksi. Mutta kun Majorianus kärsi tappion vandaaleja vastaan Espanjassa vuonna 461 sai Ricimer armeijan kapinoimaan häntä vastaan. Ricimer pakotti Majorianuksen eroamaan ja antoi myös lopulta murhata hänet. Ricimer julisti nyt Libius Severuksen keisariksi. Severus oli täysin Ricimerin vallassa, mutta hän kuoli vuonna 465.

Länsi-Roomassa ei ollut tämän jälkeen keisaria 18 kuukauteen. Lopulta Itä-Rooman keisari Leo I lähetti Anthemiuksen Länteen keisariksi. Saadakseen sovinnon aikaiseksi Ricimer nai Anthemiuksen tyttären.

Yhteistyö jatkui muutaman vuoden ajan. Mutta lopulta Ricimer kapinoi Anthemiusta vastaan ja perusti oman tukikohtansa Milanoon. Vuonna 472 hän hyökkäsi ja valtasi Rooman. Hän antoi teloittaa Anthemiuksen ja julisti Olybriuksen keisariksi. Ricimer kuoli kuitenkin vain pari kuukautta tämän jälkeen. Hänen veljenpoikansa Gundobad peri hänen asemansa.