Richard Giese
W. Richard Giese (1924[1] – 2010 Kilbirnie, Wellington[2]) oli yhdysvaltalaissyntyinen, Uuteen-Seelantiin asettunut huilisti.[3]
Giese oli Georges Laurent'n oppilaana. Yhdysvalloissa ollessaan hän asui Los Angelesissa. Hän työskenteli Berkshire Music Centerissä, The Longines Symphonettessa, Pariisin oopperan baletissa (1954), Baltimoren sinfoniaorkesterissa ja Sadler's Wells -baletissa (1953–1956).[1] Maaliskuussa 1962 Giesestä tuli Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterin ensimmäinen huilisti. Hän oli ensimmäinen Uuden-Seelannin sinfoniaorkesteriin liittynyt yhdysvaltalainen ja työskenteli siinä, kunnes jäi eläkkeelle elokuussa 1986.[3] Giese osallistui myös kamarimusiikin esittämiseen; hän oli esimerkiksi huilistina Uuden-Seelannin puhallinkvintetissä (New Zealand Wind Quintet).[4] Vuonna 1951 Giese oli Chamber Music Conferencen (CMC) henkilökunnan jäsenenä Yhdysvalloissa.[5]
Giese kuoli 85-vuotiaana sydäninfarktiin Rita Angus Retirement Villageen kuuluneessa asunnossaan. Hänet löydettiin vasta 8. maaliskuuta 2010, vaikka hän oli kuollut jo noin kaksi viikkoa aiemmin.[2] Giese oli kertonut puhelussaan entiselle vaimolleen 23. helmikuuta kärsivänsä hengitysvaikeuksista.[6] Giesen muistoksi perustettiin lupaaville nuorille huilisteille myönnettävä Giese Flute Grant (Giesen huiluapuraha).[7]
Giesen johdolla opiskelleisiin on kuulunut Marya Martin.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b My Complete Story of the Flute: The Instrument, the Performer, the Music Leonardo De Lorenzo
- ↑ a b Flute player lay dead for two weeks NZ Herald
- ↑ a b c Giese, Richard, 1925?-2010 National Library of New Zealand
- ↑ New Zealand Wind Quintet National Library of New Zealand
- ↑ CMC Faculty 1946-2021 Chamber Music Conference
- ↑ 12 days dead and no-one noticed Stuff.co.nz
- ↑ Talented young Kiwi musicians scoop prestigious awards (Arkistoitu – Internet Archive) New Zealand Symphony Orchestra