Richard Francis Burton
Richard Francis Burton (19. maaliskuuta 1821 Torquay, Englanti – 20. lokakuuta 1890 Trieste, Itävalta-Unkari) oli brittiläinen tutkimusmatkailija, kulttuuriantropologi, kielitieteilijä ja kääntäjä, sotilas sekä diplomaatti.
Nuoruus muokkaa
Richard Burton syntyi Torquayssa Englannissa.[1] Hän oli ensimmäinen isänsä, everstiluutnantti Joseph Netterville Burtonin ja äitinsä Martha Bakerin kaikkiaan kolmesta lapsesta.
Burton erotettiin Oxfordin yliopistosta vuonna 1842 hänen käytyään yliopiston sääntöjen vastaisesti laukkakilpailuissa. Seikkailunhaluinen Burton värväytyi Britannian Itä-Intian kauppakomppanian armeijaan.[2] Intian Bombayssa hän palveli paikallisista värvätyssä rykmentissä aliupseerina. Hänet erotettiin myös sotaväestä hänen annettuaan liian tarkan raportin Karachin homobordelleista. Välillä hän asui Ranskassa ja kirjoitti neljä kirjaa Intiasta, mukaan lukien etnologisen tutkimuksen.
Matka Mekkaan ja Medinaan muokkaa
Brittiläinen tiedeseura Royal Geographical Society halusi tietoa muslimien kulttuurista ja mahdollisista tulevista kauppareiteistä Arabian niemimaalla. Vierailut Mekan ja Medinan kaupunkeihin muille kuin islaminuskoisille olivat kuitenkin kiellettyjä. Burton oli hyvä valinta tietojen hankintaan; hän oli lukenut ja älykäs mies, joka oli perehtynyt islaminuskoisten tapoihin ja perinteisiin sekä opiskellut arabian kielen. Uskottavuuden lisäämiseksi hän oli antanut ympärileikata itsensä. Matkalle mukaan hän otti kompassin, kellon, muistiinpanovälineet, jonkin verran käteistä sekä pistoolin itsepuolustusta varten.[2]
Matka arabiksi pukeutuneena alkoi Kairosta 10. heinäkuuta 1853. Kohteena oli muutaman päivämatkan päässä sijaitseva Suez, josta varsinaisen pyhiinvaellusmatkan oli tarkoitus alkaa. Sen ensimmäinen osuus oli kymmenen päivän laivamatka Punaistamerta pitkin Yanbuun, josta matka 18. heinäkuuta jatkui Medinaan. Hänen muita matkaajia varten kehittämänsä peitetarina – mahdollisia tapojen eroja selittämään – väitti hänen olevan afgaanivanhemmille Intiassa syntynyt muslimi. Sieltä he olisivat tarinan mukaan muuttaneet Rangooniin Burmaan.[2]
24. heinäkuuta karavaani saapui Shuab Al-Hajjiin, pyhiinvaeltajien solaan, jossa joukko beduiineja hyökkäsi karavaanin kimppuun. Kaksitoista henkeä vaatineesta välikohtauksesta huolimatta seurue pääsi perille Medinaan seuraavana päivänä. Siellä Burton pääsi vierailemaan Masjid al-Nabawi -moskeijaan, jonne Muhammad väitetään haudatun.[2]
31. elokuuta matka jatkui valtavassa karavaanissa kohti Mekkaa, jonne he saapuivat myöhään illalla, 11. syyskuuta. Seuraavana aamuna Burton pääsi tutustumaan Masjid al-Haramin moskeijaan ja Kaabaan.[2]
Seuraavana päivänä hänen oli vielä tarkoitus osallistua imaamin johtamaan saarnaan Arafatvuorella. Intohimoinen Burton sai kuitenkin muuta tekemistä kolmituntisen saarnan ajaksi, kun eräs nuori nainen alkoi ”luoda silmäyksiä” häneen. Saarnan päättyessä nainen katosi nopeasti väentungokseen.[2]
Muita matkoja muokkaa
Krimin sotaan hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi ja koulutti turkkilaisrykmenttejä, muttei itse päässyt rintamalle.
Burton löysi John Hanning Speken kanssa Tanganjikajärven palattuaan etsimään Valkoisen Niilin lähteitä.
Vuonna 1860 hän lähti Yhdysvaltoihin tutustumaan mormonien pääkaupunkiin Salt Lake Cityyn.
Myöhempi elämä muokkaa
Burton avioitui pitkäaikaisen kihlattunsa Isabel Arundelin kanssa vuonna 1861. Varakas vaimo osaltaan mahdollisti Burtonin keskittyä tieteellisiin kirjoituksiinsa.[1]
Myöhemmin Burton siirtyi Britannian ulkoministeriön palvelukseen ja tutki Länsi-Afrikkaa ja toimi konsulina Brasiliassa.
Kun Burton kuoli 69-vuotiaana vuonna 1890, hänen sanottiin hallinneen 29 kieltä. Hän kirjoitti 43 kirjaa tutkimusmatkoistaan ja käänsi 30 englanniksi, muun muassa Tuhannen ja yhden yön tarinat, ja myös monia eroottisia kirjoja, kuten Kama Sutran. Vaikka kirjaa paheksuttiin ja Burton aiheutti paljon kohua, kuningatar Viktoria löi Burtonin ritariksi Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön ritarikuntaan vuonna 1886, neljä vuotta ennen tämän kuolemaa.[1]
